Perjantaina 8.8. jatkuvat maksuttomat linja-autokuljetukset Sauvosta Paimioon. Linja-auto lähtee Sauvon torilta klo 9 ja paluukyyti Paimiosta klo 12. Voit tulla ja jäädä pois kyydistä matkan varrella olevilta pysäkeiltä. Reittiä ajaa Grandell.
Rantolan Meritorin laituri on käytössä ja siihen voi kiinnittyä maksutta päiväpaikalle. Laiturin päähän on tulossa opaskilpi paikkojen syväyksistä.
Yöpyminen on maksullista. Yöpyminen maksaa 10 €/vrk ja se maksetaan tilille: Karunan Urheilijat FI6151160340000173
Maksuun tieto: Veneen nimi / rekisteri ja päivämäärä, millä ajalla yövytään.
Saunojen vuokraustiedustelut p. 0451863838/ kallioranta@outlook.com
Laiturin ja alueen ylläpidosta vastaavat yhdessä Karunan Urheilijat ja Karunan Kyläyhdistys.
Myös Meritorin P-alue on nyt siivottu ja tasoitettu. Alueelle on tulossa lisäksi uusia liikennemerkkejä opastamista varten.
Itse Meritorille tuleva torialue valmistuu ensi kevääksi Karunan kyläyhdistyksen toimesta.
Viralliset laiturin avajaiset pidetään Unikeonpäivän juhlien yhteydessä la 19.7.2025.
Sauvon kunta hakee ostajaa myytäviin PERUSKORJATTAVIIN rivitalokiinteistöihin (vaihtoehtoisia kokonaisuuksia 1-2 kpl; yhteinen lämpökeskus) suljetulla huutokauppamenettelyllä.
Myytäviin kiinteistöihin haetaan uutta omistajaa suljetulla huutokauppamenettelyllä. Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tarjoaja tekee osallistumisilmoituksen sekä toimintasuunnitelman (1 tarjous tähän käynnissä olevaan huutokauppaan sekä erillisen osallistumisilmoituksen toimintasuunnitelmineen annetussa määräajassa sähköpostilla kuntaan), jonka perusteella valitut osallistujat kutsutaan erikseen suljettuun huutokauppamenettelyyn (hinnan määritys kohteelle).
Lisätietoja huutokaupat.com sivustolla
TIEDUSTELUT SÄHKÖPOSTILLA:
Kiinteistöpäällikkö Minna Määttä minna.maatta@sauvo.fi
Lomalla 19.7 – 3.8.2025
ESITTELY:
Pe 11.7.2025 klo 12.00 – 14.00
Ma 4.8.2025 klo 10.00 – 12.00
Turun seudun itäisten kuntien eli Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon alueella olevat Tammireitit sisältävät niin patikointi,- pyöräily- kuin melontareittejä. Pyöräilyreittien merkitseminen maastoon on saatu valmiiksi vuoden 2024 aikana ja nyt reitit on myös virallisesti otettu käyttöön.
Tiedot reittikuvauksineen kaikista pyöräilyreitistä löytyvät Tammireittien verkkosivuilta (tammireitit.fi). Reittien karttaupotukset on viety kokonaisuutena myös suomi.fi -karttoihin.
Reittien ja opasviittojen osalta yhteistyötä on tehty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Valonian kanssa. Tammireittien pyöräilyreiteillä on yhteisiä osuuksia seudullisten pääpyöräilyreittien ja EuroVelo-reittien kanssa. Tammireitteihin kuuluvien pyöräilyreittien yhteispituus on noin 270 kilometriä. Reitit sisältävät niin kuntien sisäisiä reittejä (yhteispituus noin 210 km) kuin kunnanrajat yhdistäviä reittiosuuksia (noin 60 km sellaisia reittejä, jotka eivät kuulu seudullisiin ). Uusia pyöräilymerkkejä on asennettu neljän kunnan alueelle noin 170 kappaletta.
Tammireittien edustajat totesivat myös, että pyöräilyreiteillä on myös suuri ja kasvava matkailullinen merkitys. Pyöräilijät kulkevat hitaammin, mikä johtaa pidempään oleskeluun alueella, mikä jättää enemmän rahaa alueelle. Pyöräilijät käyttävät paljon enemmän erilaisia palveluita kuin esimerkiksi autoilla liikkuvat matkailijat.
Kuntien välinen reitistöyhteistyö jatkuu lähiaikoina mm. melontareittien ja Tammireitit-verkkosivuston kehittämisen parissa.
Tammireitit on vuosina 2017-2020 toteutetun Turun seudun itäisten kuntien yhteisen reitistöhankkeen tulos. Hanketta hallinnoi Kaarinan kaupunki ja muita toteuttajia olivat Liedon ja Paimion kaupungit sekä Sauvon kunta. Tammireittejä on kehitetty kuntien yhteistyönä vuosina 2017-2020 Varsin Hyvä ry:n myöntämällä Leader-hankerahoituksella Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. Hankekauden jälkeen kunnat ovat yhteisvoimin jatkaneet reittien kehittämistyötä.
Tammireitteihin kuuluu tällä hetkellä yhteensä noin 500 km pyöräily-, patikointi- ja melontareittejä. Reitit kulkevat Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Paimion alueella sekä kuntien välisillä yhdysreiteillä ja niiden varrelta löytyy monenlaista nähtävää, vaihtelevia maisemia ja erilaisia palveluja. Tammireiteillä on myös esteettömiä ja helppokulkuisia kohteita.
Lisätietoja voi tiedustella Tammireittien kuntayhteyshenkilöiltä
Liedosta Valtteri Heikkinen, liikunnanohjaaja, valtteri.heikkinen@lieto.fi, 0500 805295
Kaarinasta Mikko Häkkilä, liikuntapäällikkö, mikko.hakkila@kaarina.fi, 040 531 4587
Paimiosta Jukka Oksa, puistopuutarhuri, jukka.oksa@paimio.fi, 050 463 9032
Sauvosta Sari Lintula, elinvoimakoordinaattori, sari.lintula@sauvo.fi, 050 570 5218
Olen Laura Westerholm. Aloitin helmikuussa liikuntaneuvojana Paimiossa ja Sauvossa LiPaKe 2.0 hankkeessa. Työskentelen kerran viikossa Paimiossa, ja kerran kuukaudessa Sauvossa.
Teen päätoimisesti töitä sairaanhoitajana Varhassa Tyks:ssä. Liikunnanohjaajaksi valmistun virallisesti helmikuun aikana, ja ammatiltani olen myös personal trainer elintapavalmennukseen erikoistuneena. Opintojani jatkan tällä hetkellä Turun YAMK:n Terveyden edistämisen tutkintolinjalla.
Olen paimiolainen kahden urheilevan pojan äiti, ja arki kuluukin pitkälti niin omien harrastusten kuin lasten jääkiekko- ja jalkapalloharrastusten parissa.
Liikuntaneuvojana toivon voivani innostaa kaikkia löytämään juuri itselle sopivan tavan liikkua ja nauttia liikkumisesta! Olen mukana ohjaamassa ja auttamassa alkuun terveellisten elintapojen sovittamisessa asiakkaan arkeen sopiviksi.
Liikunnallisin terveisin,
Laura
Lisää Sauvon maksuttomasta liikuntaneuvonnasta voit lukea täältä.
Uusi rakentamislaki (751/2023) astui voimaan vuoden alusta ja samalla joitain rakennuksia vapautui rakentamisluvan hakemiselta. Silti rakentamisessa tulee aina noudattaa lakia, asetusta, kaavamääräyksiä, rakentamismääräyksiä ja rakennusjärjestystä. Rakentaa ei voi mitä tahansa tai mihin tahansa. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.
Rakentamisluvan tarve
Jatkossa luvanvaraisuuden rajasta määrätään rakentamislain 42 §:ssä ja kunnan rakennusjärjestyksessä.
Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää aina rakentamislupaa, jos kohde on:
Rakentamislaki ei myöskään vapauta luvasta vähäisempiä rakennuskohteita. Tällaisia ovat lain mukaan mm. kiinteistön jätevesijärjestelmä, laituri, aitaaminen ja julkisivun muutostyöt. Rakentamislupa vaaditaan myös aina olemassa olevaa asuinrakennusta laajennettaessa, sekä rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muutokseen.
Mitä, jos rakentamislupaa ei tarvita?
Vaikka rakentamislupaa ei tarvittaisi, kaiken rakentamisen on oltava määräysten mukaista. Rakentamiselle on lakien ja asetusten lisäksi määräyksiä myös kaavassa ja rakennusjärjestyksessä, ja näitä kaikkia on noudatettava. Kohteella tulee aina olla pätevä suunnittelija ja kelpoiset suunnitelmat. Vastaisuudessa rakennuttajalla itsellään on velvollisuus huolehtia riittävän osaamisen ja asiantuntijoiden hankkimisesta ja rakentamisen lain-, kaavan- ja säädöstenmukaisuudesta.
Rakentamisen tulee aina tapahtua tontin rajojen sisäpuolella. Rakennuspaikalla on myös oltava riittävästi rakennusoikeutta, joka määräytyy asemakaavan tai yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Katoksen rakentaminen ei vie rakennusoikeutta, jos sen seinistä vähintään 30 % on avointa. Rakennuttajan velvollisuus on huolehtia, ettei rakennusoikeutta ylitetä. Vesi- ja ranta-alueille ei ole oikeutta rakentaa ilman kaavaa.
Lupatarpeen arviointi
Koska rakentamislupaa voidaan vaatia muihinkin kohteisiin esimerkiksi merkittävien maisemamuutosten perusteella, on jokaisen hankkeen luvantarve arvioitava erikseen. Suosittelemmekin ottamaan kunnan rakennustarkastajaan yhteyttä matalalla kynnyksellä ennen rakennusprojektiin ryhtymistä. Vain näin voit saada varmuuden hankkeen luvantarpeesta.
Sauvon rakennusjärjestykseen ja kaavoihin voit tutustua nettisivuillamme. Rakennusjärjestyksen päivitys tullaan aloittamaan vuoden 2025 aikana.
Sauvon kunnan rakennustarkastaja
Lasse Kujanpää
lasse.kujanpaa@sauvo.fi
p. 050 594 8919
P.S. 25.2. klo 18 on tulossa vapaa-ajantoimikunnan järjestämä etäluento aiheesta ”Saanko rakentaa saunan ilman rakentamislupaa?”. Lisätiedotusta tilaisuudesta tulee myöhemmin, mutta pistä päivä jo kalenteriin!
Vuosi sitten tammikuussa 2024 sivistysjohtaja Elli Sainio ja elinvoimakoordinaattori Sari Lintula kävivät haastattelemassa sauvolaista lapsiperhettä. Nostamme tämän haastattelun luettavaksi uudelleen, koska tästä artikkelista tulee niin hyvälle mielelle.
1. Ketä perheeseenne kuuluu ja mitkä ovat vanhempien ammatit?
Marko Kelahaaran perheeseen kuuluu avopuoliso Maija sekä kolme alle kouluikäistä lasta. Marko toimii asiakkuuspäällikkönä Business Turun korkeakouluyhteistyössä, jonka tavoitteena on lisätä TKI-osaamisen hyödyntämistä erityisesti Turun seudun pk-yrityksissä. Maija on puolestaan töissä erikoistuvana lääkärinä Varhalla.
2.Kauanko olette asuneet Sauvossa?
“Marraskuussa 2022, joten reilu vuosi on nyt asuttu Sauvossa. Olemme Lohjalta lähtöisin ja molemmat opiskelleet Turussa.”
3.Miksi muutitte Sauvoon?
“Asuimme Turun keskustassa kerrostalossa ja perheen kasvaessa tuli tarve etsiä isompaa asuntoa. Kriteerinä meillä oli maksimissaan puolen tunnin työmatka molempien työpaikoille Turkuun, sujuvat bussiyhteydet ja itäinen puoli Varsinais-Suomen kunnista kiinnosti enemmän. Lisäksi tavoitteena oli löytää talo, jossa on oma piha sekä luonto lähellä.
Sauvossa oli uutuuden viehätystä, sillä paikka oli meille tuntematon. Kummallakaan ei ollut etuudestaan mitään kytköksiä Sauvoon, vaan muutto perustui oikean talon, tulevan kodin löytämiseen. Muutto Turun keskustasta maalle oli meille myös pieni seikkailu.
Kotimme on rakennettu 1900-luvun alun molemmin puolin ja sitä on remontoitu vuosien mittaan. Talossa oli kaikki remontit tehty valmiiksi. Tässä talossa saimme paljon enemmän kuin mistä haaveilimme. Kanalastamme löytyy mm. elokuvateatteri ja pihasta palju.
Lopullisen päätöksen kannalta tärkeää oli, että Sauvosta löytyy hyvä päiväkoti, koulu ja hyvät julkiset yhteydet Turkuun.”
4. Kerrotteko Sauvon hyviä puolia asukkaille kuntalaisena?
“Sauvon mittakaava on sopiva. Yhteisöllisyys, toimivat peruspalvelut ja luonnon läheisyys ovat meille tärkeitä.
Avovaimo on mukana yhdistystoiminnassa, johon oli helppo lähteä mukaan.
Terveydenhuolto, hammashoito ja neuvola toimivat erinomaisesti, sillä ajan saa huomattavasti jouhevammin kuin esimerkiksi Turussa.
Päiväkotiin olemme olleet todella tyytyväisiä, siellä on iso leikkipiha ja ryhmät tekevät paljon retkiä.
Kun oma työ on hektistä Turun keskustan tuntumassa, on ihana ajaa peltojen keskellä kotia ja rauhaa kohti. Meillä on metsä ihan vieressä, jossa voimme helposti lasten kanssa retkeillä.
Kunnasta löytyy hienoja, vapaita omakotitalotontteja esim. Kallenmäen alueelta.
Olemme saaneet paljon naapuriapua, mikä on ollut meille tosi hienoa, kun emme tunne täältä entuudestaan montaa ihmistä. Yhteisöllisyys korostuu täällä. On varmasti myös negatiivisia puolia, mutta niihin emme ole vielä törmänneet.”
5.Mitä Sauvossa voisi kehittää?
“Sauvo on piilossa oleva helmi ja potentiaalinen vaihtoehto asumiseen. Meillekin oli yllätys, että Sauvo on näin lähellä isoja kasvukeskuksia ja vain puolen tunnin matkan päässä Turkuun.
Sauvon markkinointia voisi kehittää niin että turkulaisetkin tietäisivät, mikä tämä paikka on ja millaista täällä on asua. Myös Sauvon merellisyyttä voisi korostaa.
Liikenneympyrä on hieno maamerkki, sillä sen perusteella tietää, missä kunnassa on ja samalla saattaa jopa poiketa kylällä.
Asuntotarjontaa olisi hyvä kehittää, jotta kunta pääsisi kasvamaan. Hyvä olisi saada esimerkiksi joku vetonaula. Myynnistä puuttuu hyväkuntoiset esim. rivitaloasunnot iäkkäämmille muuttajille tai nuorille pariskunnille ja perheille. Lisäksi hyväkuntoisia vuokra-asuntoja olisi hyvä olla enemmän tarjolla, sillä nythän niitä ei ole yhtään. Esimerkiksi vanhempani olisivat kiinnostuneita muuttamaan Sauvoon, jos täältä löytysi oikeanlaista asuntotarjontaa.”
6. Minkälaiset palvelut täällä pitää säilyä?
“Päiväkoti, koulu, neuvola, hammashoitola ja terveysasema olisi hyvä säilyä. Toivomme että ne pysyvät, mutta ymmärrämme, jos Varha vähentää palvelupisteitä ja voi Sauvo voi olla vähennyslistalla. Paimiossa on hyvät palvelut, joten toivomme niiden säilymistä. Toki vanhuksilla voi olla hankala liikkua sinne.
Bussiliikenne Turkuun on tärkeä ja ruokakaupat, joten ne olisi ainakin hyvä säilyä ennallaan.
Harrastustoimintaa löytyy hyvin lapsillekin, paljon enemmän kuin ajattelimme.”
7.Mitä kunnan palveluita (esim. kirjasto, päiväkoti, urheilupaikat, uimarannat) käytätte tai olette käyttäneet?
“Kaikkia kunnan palveluita kuten päiväkoti, urheilupaikat, kirjasto ja uimarannat on käytetty ja todettu toimiviksi.
Lisäksi käytämme aina paikallisia palveluita esim. sähkö- ja putkitöihin. Mansikkatiloilta haetaan kauden marjat.
Olisi hienoa, jos Sauvoon saataisiin kahvila tai ruokaravintola tarjontaa keskustassa, mutta ymmärrämme että liiketoiminnan pitää olla myös kannattavaa. Käymme toisinaan Paimion parantolassa tai Iivarissa lounaalla. Kesällä käymme paikallisissa ravintoloissa.”
8. Kolme syytä muuttaa Sauvoon?
“Sijainti. Yhteisöllisyys. Rauha.
Syke laskee, kun ajaa kaupungista, töistä kotiin. Mieli rauhoittuu, kun ajaa kotipihaan. Näkymät Sauvon rajalla jo on postikorttimainen maalaismaisema.”
9. Oletteko osallistuneet Sauvon tapahtumiin kuten Maalismarkkinat, Elopäivät, iltatorit jne.?
“Olemme osallistuneet tori-iltoihin ja joulutorille. Tulevana kesänä on tarkoitus mennä myös Sauvon kesäteatteriin lasten kanssa katsomaan Peter Pania.
Lapsille on myös hienoja tapahtumia kuten tulevat lasten kulttuuripäivät, jotka vaikuttavat erittäin monipuolisilta ja kiinnostavilta. ”
10. Mitä mieltä olette tapahtumista ja miten niitä voisi kehittää?
Tapahtumat on olleet hyviä, mutta niistä ei välttämättä kaikki tiedä.
Voisi olla lisäksi tapahtuma, joka houkuttelisi ulkopaikkakuntalaisia nuoria aikuisia vaikkapa Turusta ja lähialueelta. Tapahtumassa voisi olla musiikkia, eri esiintyjiä, hyvää lähiruokaa, myös kasvisruokaa ja juomaa tarjolla.
Sauvo voisi tehdä yhteistyötä Kemiönsaaren kanssa, jolloin vierailija voisi poiketa matkan varrella Sauvossa. Voisi yhdistää, vaikka Kemiönsaaren musiikkijuhliin esimerkiksi Karunan kirkon musiikkitapahtumaan yhteyteen kesäisen picnic-tapahtuman.
Rantolan puodin burgereihin on tutustuttu ja paikan sijainti on tosi upea. Toivottavasti saadaan nauttia niistä jatkossakin.”
11. Terveiset kuntapäättäjille?
“Leuka ylös ja rinta rottingilla maailmalle. Sauvossa on hieno paikka, jossa paljon hyviä asioita. Ollaan tyytyväisiä ylipäätään.
Esimerkiksi uusi kevyenliikenteenväylä ja liikenneympyrä kertoo siitä, että kunnassa tapahtuu kehitystä.
On hienoa, että Sauvossa syntyvyys on nousussa.
Asuntotarjontaa olisi hyvä kasvattaa vaikkapa lisäämällä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Toivotaan että kuntapäättäjä ovat ajan hermolla mm. Vihreän siirtymän, tuuli- ja aurinkovoiman investoinneissa, joista tulisi kiinteistöveron muodossa tuottoja kuntaan.”
“Nämä ovat ne kolme syytä muuttaa Sauvoon: Sijainti. Yhteisöllisyys. Rauha.”
Sivistysjohtaja Elli Sainio ja elinvoimakoordinaattori Sari Lintula kävivät haastattelemassa sauvolaista lapsiperhettä tammikuun lopulla 2024.
1.Ketä perheeseenne kuuluu ja mitkä ovat vanhempien ammatit?
Marko Kelahaaran perheeseen kuuluu avopuoliso Maija sekä kolme alle kouluikäistä lasta. Marko toimii asiakkuuspäällikkönä Business Turun korkeakouluyhteistyössä, jonka tavoitteena on lisätä TKI-osaamisen hyödyntämistä erityisesti Turun seudun pk-yrityksissä. Maija on puolestaan töissä erikoistuvana lääkärinä Varhalla.
2.Kauanko olette asuneet Sauvossa?
“Marraskuussa 2022, joten reilu vuosi on nyt asuttu Sauvossa. Olemme Lohjalta lähtöisin ja molemmat opiskelleet Turussa.”
3.Miksi muutitte Sauvoon?
“Asuimme Turun keskustassa kerrostalossa ja perheen kasvaessa tuli tarve etsiä isompaa asuntoa. Kriteerinä meillä oli maksimissaan puolen tunnin työmatka molempien työpaikoille Turkuun, sujuvat bussiyhteydet ja itäinen puoli Varsinais-Suomen kunnista kiinnosti enemmän. Lisäksi tavoitteena oli löytää talo, jossa on oma piha sekä luonto lähellä.
Sauvossa oli uutuuden viehätystä, sillä paikka oli meille tuntematon. Kummallakaan ei ollut etuudestaan mitään kytköksiä Sauvoon, vaan muutto perustui oikean talon, tulevan kodin löytämiseen. Muutto Turun keskustasta maalle oli meille myös pieni seikkailu.
Kotimme on rakennettu 1900-luvun alun molemmin puolin ja sitä on remontoitu vuosien mittaan. Talossa oli kaikki remontit tehty valmiiksi. Tässä talossa saimme paljon enemmän kuin mistä haaveilimme. Kanalastamme löytyy mm. elokuvateatteri ja pihasta palju.
Lopullisen päätöksen kannalta tärkeää oli, että Sauvosta löytyy hyvä päiväkoti, koulu ja hyvät julkiset yhteydet Turkuun.”
4. Kerrotteko Sauvon hyviä puolia asukkaille kuntalaisena?
“Sauvon mittakaava on sopiva. Yhteisöllisyys, toimivat peruspalvelut ja luonnon läheisyys ovat meille tärkeitä.
Avovaimo on mukana yhdistystoiminnassa, johon oli helppo lähteä mukaan.
Terveydenhuolto, hammashoito ja neuvola toimivat erinomaisesti, sillä ajan saa huomattavasti jouhevammin kuin esimerkiksi Turussa.
Päiväkotiin olemme olleet todella tyytyväisiä, siellä on iso leikkipiha ja ryhmät tekevät paljon retkiä.
Kun oma työ on hektistä Turun keskustan tuntumassa, on ihana ajaa peltojen keskellä kotia ja rauhaa kohti. Meillä on metsä ihan vieressä, jossa voimme helposti lasten kanssa retkeillä.
Kunnasta löytyy hienoja, vapaita omakotitalotontteja esim. Kallenmäen alueelta.
Olemme saaneet paljon naapuriapua, mikä on ollut meille tosi hienoa, kun emme tunne täältä entuudestaan montaa ihmistä. Yhteisöllisyys korostuu täällä. On varmasti myös negatiivisia puolia, mutta niihin emme ole vielä törmänneet.”
5.Mitä Sauvossa voisi kehittää?
“Sauvo on piilossa oleva helmi ja potentiaalinen vaihtoehto asumiseen. Meillekin oli yllätys, että Sauvo on näin lähellä isoja kasvukeskuksia ja vain puolen tunnin matkan päässä Turkuun.
Sauvon markkinointia voisi kehittää niin että turkulaisetkin tietäisivät, mikä tämä paikka on ja millaista täällä on asua. Myös Sauvon merellisyyttä voisi korostaa.
Liikenneympyrä on hieno maamerkki, sillä sen perusteella tietää, missä kunnassa on ja samalla saattaa jopa poiketa kylällä.
Asuntotarjontaa olisi hyvä kehittää, jotta kunta pääsisi kasvamaan. Hyvä olisi saada esimerkiksi joku vetonaula. Myynnistä puuttuu hyväkuntoiset esim. rivitaloasunnot iäkkäämmille muuttajille tai nuorille pariskunnille ja perheille. Lisäksi hyväkuntoisia vuokra-asuntoja olisi hyvä olla enemmän tarjolla, sillä nythän niitä ei ole yhtään. Esimerkiksi vanhempani olisivat kiinnostuneita muuttamaan Sauvoon, jos täältä löytysi oikeanlaista asuntotarjontaa.”
6. Minkälaiset palvelut täällä pitää säilyä?
“Päiväkoti, koulu, neuvola, hammashoitola ja terveysasema olisi hyvä säilyä. Toivomme että ne pysyvät, mutta ymmärrämme, jos Varha vähentää palvelupisteitä ja voi Sauvo voi olla vähennyslistalla. Paimiossa on hyvät palvelut, joten toivomme niiden säilymistä. Toki vanhuksilla voi olla hankala liikkua sinne.
Bussiliikenne Turkuun on tärkeä ja ruokakaupat, joten ne olisi ainakin hyvä säilyä ennallaan.
Harrastustoimintaa löytyy hyvin lapsillekin, paljon enemmän kuin ajattelimme.”
7.Mitä kunnan palveluita (esim. kirjasto, päiväkoti, urheilupaikat, uimarannat) käytätte tai olette käyttäneet?
“Kaikkia kunnan palveluita kuten päiväkoti, urheilupaikat, kirjasto ja uimarannat on käytetty ja todettu toimiviksi.
Lisäksi käytämme aina paikallisia palveluita esim. sähkö- ja putkitöihin. Mansikkatiloilta haetaan kauden marjat.
Olisi hienoa, jos Sauvoon saataisiin kahvila tai ruokaravintola tarjontaa keskustassa, mutta ymmärrämme että liiketoiminnan pitää olla myös kannattavaa. Käymme toisinaan Paimion parantolassa tai Iivarissa lounaalla. Kesällä käymme paikallisissa ravintoloissa.”
8. Kolme syytä muuttaa Sauvoon?
“Sijainti. Yhteisöllisyys. Rauha.
Syke laskee, kun ajaa kaupungista, töistä kotiin. Mieli rauhoittuu, kun ajaa kotipihaan. Näkymät Sauvon rajalla jo on postikorttimainen maalaismaisema.”
9. Oletteko osallistuneet Sauvon tapahtumiin kuten Maalismarkkinat, Elopäivät, iltatorit jne.?
“Olemme osallistuneet tori-iltoihin ja joulutorille. Tulevana kesänä on tarkoitus mennä myös Sauvon kesäteatteriin lasten kanssa katsomaan Peter Pania.
Lapsille on myös hienoja tapahtumia kuten tulevat lasten kulttuuripäivät, jotka vaikuttavat erittäin monipuolisilta ja kiinnostavilta. ”
10. Mitä mieltä olette tapahtumista ja miten niitä voisi kehittää?
Tapahtumat on olleet hyviä, mutta niistä ei välttämättä kaikki tiedä.
Voisi olla lisäksi tapahtuma, joka houkuttelisi ulkopaikkakuntalaisia nuoria aikuisia vaikkapa Turusta ja lähialueelta. Tapahtumassa voisi olla musiikkia, eri esiintyjiä, hyvää lähiruokaa, myös kasvisruokaa ja juomaa tarjolla.
Sauvo voisi tehdä yhteistyötä Kemiönsaaren kanssa, jolloin vierailija voisi poiketa matkan varrella Sauvossa. Voisi yhdistää, vaikka Kemiönsaaren musiikkijuhliin esimerkiksi Karunan kirkon musiikkitapahtumaan yhteyteen kesäisen picnic-tapahtuman.
Rantolan puodin burgereihin on tutustuttu ja paikan sijainti on tosi upea. Toivottavasti saadaan nauttia niistä jatkossakin.”
11. Terveiset kuntapäättäjille?
“Leuka ylös ja rinta rottingilla maailmalle. Sauvossa on hieno paikka, jossa paljon hyviä asioita. Ollaan tyytyväisiä ylipäätään.
Esimerkiksi uusi kevyenliikenteenväylä ja liikenneympyrä kertoo siitä, että kunnassa tapahtuu kehitystä.
On hienoa, että Sauvossa syntyvyys on nousussa.
Asuntotarjontaa olisi hyvä kasvattaa vaikkapa lisäämällä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Toivotaan että kuntapäättäjä ovat ajan hermolla mm. Vihreän siirtymän, tuuli- ja aurinkovoiman investoinneissa, joista tulisi kiinteistöveron muodossa tuottoja kuntaan.”
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa on koottuna laajasti ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta.
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, ihmisten arki voi muuttua paljon. Silloin varautunut pärjää paremmin.
👉 Mitkä ovat sinun varautumisen keinosi ja taitosi? Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset. Mieti, miten itse pystyt parhaiten parantamaan kykyäsi pärjätä poikkeuksellisista tilanteista.
Varautuminen on:
✅ kotivaraa eli vettä, ruokaa ja tarpeellisia tarvikkeita
✅tietoja siitä, millaisia tilanteita voimme kohdata
✅taitoa toimia
✅ toimintakykyä fyysisesti ja psyykkisesti
✅ yhteisöllisyyttä ja toisten auttamista.
Opi lisää tutustumalla Suomi.fin varautumisoppaaseen! 👉 Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen – Suomi.fi
Tai lataa PDF-muotoinen tiivistelmä, josta saat perusohjeet erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Myös Sauvon kunnankirjastossa voit tutustua oppaan tiivistelmään.
Sauvon kunnan maahanmuuttotyön ohjaaja Heini Mikkola ja elinvoimakoordinaattori Sari Lintula haastattelivat lokakuun lopussa Sauvoon Ukrainan Umanista muuttanutta Hutsalin perhettä. Haastattelu käytiin suomeksi, joten perheen kotoutuminen Suomeen on hyvässä vauhdissa.
1. Keitä perheeseenne kuuluu ja mitkä ovat vanhempien ammatit?
Vanhemmat, perheen isä Rostyslav, joka on ammatiltaan liikunnanopettaja ja perheen äiti Alla, jonka ammatti Ukrainassa oli sairaanhoitaja. Perheeseen kuuluu myös kaksi lasta.
Perheen isä on opiskellut suomen kieltä ja on nyt työkokeilussa sauvolaisessa autokorjaamossa. Perheen vanhempi lapsi on koulussa ja nuorempi lapsi on juuri aloittanut päivähoidossa. Perheen äiti odottaa pääsyä opiskelemaan suomen kieltä.
2. Kauanko olette asuneet Sauvossa?
Muutimme Sauvoon maaliskuussa 2023 Ukrainan Umanin kaupungista, joka sijaitsee Keski-Ukrainassa, Tšerkasyn alueella.
3. Miksi muutitte Sauvoon?
Ukrainan tilanne oli tuolloin erittäin epävakaa ja kotimme viereen tuli sotilastukikohta. Rostyslavin sisko asui tuolloin Sauvossa ja hankki töitä Rostyslaville marjatilalta. Asunto kalustettiin yhdessä siskon, maahanmuuttotyön ohjaajan, asunnon omistajan ja vapaaehtoisten kanssa. Kaikki oli valmiina, kun perhe saapui Suomeen.
4. Kerrotteko Sauvon hyviä puolia kuntalaisena?
Täällä on turvallista ja rauhallista asua. Kotimme Umanissa sijaitsi sotilastukikohdan ja lentokentän lähellä, joten elimme siellä koko ajan vaarassa. Sauvossa kaikki on lähellä, koulu, kirjasto, päiväkoti ja ruokakaupat. Täällä asuu ystävällisiä ihmisiä ja meidät on otettu todella hyvin vastaan.
5. Mitä Sauvossa voisi kehittää?
Lapsille voisi Sauvossa kehittää enemmän harrastuksia ja tekemistä varsinkin talviaikaan.
6. Minkälaiset palvelut täällä pitäisi säilyttää?
Meille tärkeitä ovat koulu, päiväkoti, kirjasto, Sarapiston uimaranta, ruokakaupat, apteekki ja terveyskeskus. Kunnan maahanmuuttotyön ohjaaja Heini on auttanut meitä paljon käytännön asioissa mm. työkokeiluun pääsemisessä sekä erilaisten lomakkeiden täyttämisessä.
7. Mitä kunnan palveluita (esim. kirjasto, päiväkoti, urheilupaikat, uimarannat) käytätte tai olette käyttäneet?
Olemme käyttäneet kaikkia kunnan palveluita ja olemme niihin oikein tyytyväisiä.
8. Kolme syytä muuttaa Sauvoon?
Kaunis ja turvallinen paikka asua, ystävälliset ihmiset ja se että kaikki on tässä lähellä.
9. Oletteko osallistuneet Sauvon tapahtumiin kuten Maalismarkkinat, Elopäivät, iltatorit jne.?
Olemme osallistuneet erilaisiin toritapahtumiin. Alla on myös laulanut torilla ja myynyt siellä leivonnaisia.
10. Terveiset kuntapäättäjille?
Kaikki hyvin!
Kuvassa Alla Hutsal myymässä leivonnaisia Sauvon torilla.
Syksy on kiireistä puutarhatöiden aikaa ja puutarhajätettä syntyy. Mutta mitä sille tulisi tehdä?
Puutarhajäte voidaan käsitellä omalla pihalla tai viedä asianmukaiseen vastaanottopaikkaan seuraavien ohjeiden mukaisesti:
Lehtijätteen paras paikka on lehtikompostori. Oksista ja muusta puuaineksesta voi oksasilppurilla hakettamalla tehdä erinomaista kuorikatetta. Taajaman ulkopuolella vähäisiä määriä kuivia risuja, oksia ja lehtiä saa jätehuoltomääräysten mukaan polttaa, kunhan siitä ei aiheudu maastopalon riskiä eikä haittaa naapurustolle.
Jos puutarhajätettä ei voi käsitellä omalla pihamaalla, voi sen toimittaa maksutta alueelliseen jätteen vastaanottopaikkaan. Erittele haravointijäte (lehdet, ruoho ja kasvit) sekä risut ja oksat, ja kärrää kuorma vaikkapa lähimmälle lajitteluasemalle Paimioon. Henkilöautoon, peräkärryyn ja pakettiautoon mahtuvat pienkuormat otetaan vastaan ilmaiseksi.
Kaikki vastaanottopaikat löydät täältä: https://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/jatekeskukset-ja-asemat/
Kuva: Pixabay
