Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristön pilaantumisen riskiä aiheuttavia toimintoja valvotaan. Valvonnan ja asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi ympäristön pilaantumisen riskiä aiheuttavat toiminnat luvitetaan, rekisteröidään tai ilmoitetaan. Luvanvaraiset, rekisteröitävät ja ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvat toiminnat on lueteltu ympäristönsuojelulain liitteissä 1,2 ja 3.
Toimintaa koskien annetaan lupapäätös, ilmoituspäätös tai lausunto, jossa voidaan antaa määräyksiä mm. toiminnan toteuttamisesta, tarpeellisista suojajärjestelyistä, etäisyyksista, toiminta-ajoista ja raportoinnista. Mikäli toiminnan lain vaatimat edellytykset eivät täyty, annetaan kielteinen lausunto tai lupaa ei myönnetä lainkaan.
Toimintaa suunnitellessa kannattaa olla yhteydessä luvan myöntävään ja valvovaan viranomaiseen hyvissä ajoin ennen lupahakemuksen jättämistä ja toiminnan aloittamista. Suunnitteluvaiheessa on usein helppoa ja tarkoituksenmukaista huomioida ympäristöviranomaisen vaatimukset, eikä ikäviä, luvan myöntämistä hidastavia viivytyksiä pääse syntymään. Mahdollisimman tarkasti ja perusteellisesti täytetty lupahakemus tai ilmoitus ja toimintaa kuvaavat, tarpeelliset liitteet nopeuttavat lupahakemuksen käsittelyä.
Meluilmoitus
Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 118 §:n mukaisesti toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta. Näitä ovat mm. rakentaminen ja yleisötilaisuus, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää.
Ilmoitusta ei tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityishenkilön talouteen liittyvästä toiminnasta, puolustusvoimien toiminnasta eikä sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, josta kunta on antanut ympäristönsuojelumääräykset YSL 202 §:n nojalla ja samalla määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole.
Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, Sauvossa kuitenkin viimeistään 14 vuorokautta aiemmin.
Pienimuotoinen jätteen käyttö maanrakentamisessa
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (843/2017, ns. MARA-asetus).
Kaikkeen jätteenkäsittelyyn vaaditaan jonkinlainen lupa. Ilman lupia jätteet saa käsitellä ainoastaan jätehuoltomääräysten mukaisesti, eli toimittaa niille tarkoitettuun vastaanottopaikkaan. Jätteen käyttö maanrakentamisessa on poikkeuksetta ilmoituksen- tai luvanvaraista toimintaa. Kaikesta, siis myös omassa toiminnassa syntyvästä jätteestä tulee tehdä ilmoitus, ja pienet määrät (alle 1000 tonnia) betoni- ja tiilijätettä käsittelee kunta. 1000 tonnia suuremmista määristä, muista jätelaaduista ja toistuvasta jätteen hyötykäytöstä ilmoitus tehdään ELY-keskukselle. Hyödyntämistä ei saa aloittaa ennen myönteistä päätöstä tekniseltä ja ympäristölautakunnalta.
Jätteen hyödyntämistä ja väliaikaista varastointia koskevat vaatimukset
- maarakentamiskohteen sisältämän jätteen kerrospaksuus ei ylitä MARA-asetuksessa (843/2017) määriteltyjä kerrospaksuuksia
- jätteen haitallisten aineiden liukoisuus ja pitoisuus eivät ylitä säädettyjä raja-arvoja ja jäte täyttää MARA-asetuksessa säädetyt muut vaatimukset (esim. raekoko betonijätteellä 90 mm, tiilijätteellä 150 mm)
- jätteen laadunhallinta on kunnossa
- jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään
- maanrakentamiskohde ei sijaitse pohjavesialueella, jätettä sisältävän rakennekerroksen etäisyys pohjaveden enimmäiskorkeudesta on vähintään yksi metri ja maarakentamiskohteen etäisyys vesilain (587/2011) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta vesistöstä, talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä on vähintään 30 metriä
- sekoitettaessa jätteitä keskenään teknisten ominaisuuksien parantamiseksi myös lopullinen seos täyttää säädetyt raja-arvot.
Betonimurskeen ja kevytbetoni- ja sorajätteiden käyttö on sallittua väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Tiilimurskeen käyttö on näiden lisäksi sallittua vallirakenteissa.
Väliaikaisen varastoinnin saa aloittaa aikaisintaan neljä viikkoa tai jos jäte varastoidaan suojattuna, 12 kuukautta ennen hyödyntämistä.
Maarakentamisen päätyttyä on ympäristönsuojeluviranomaiselle annettava kirjallinen selvitys siitä, miten valvontailmoituksen mukainen jätteiden hyödyntäminen on toteutunut.
Ympäristölupa
Hakemus on toimitettava 1.1.2020 lähtien mahdollisuuksien mukaan sähköisesti. Hakemusasiakirjoista on viranomaisen pyynnöstä toimitettava lisäksi paperitulosteena olevia kappaleita, jos se on tarpeen asian käsittelyn vuoksi.
Luonnollinen henkilö voi jättää lupahakemuksen ja sen liitteet edelleen paperisina.
Hakemukseen on liitettävä asian käsittelemistä varten tarpeellisia selvityksiä sen mukaan kuin ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA) on säädetty. Niistä voi tarpeen vaatiessa neuvotella etukäteen luvan myöntävän viranomaisen kanssa. Ympäristönsuojelulain (YSL) mukaan hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Hakemuksen laatimiseen voi käyttää myös ulkopuolista asiantuntijaa. Asianosaistietoja ei tule kirjoittaa hakemusasiakirjan tekstin sekaan.
Lupahakemuksen käsittelyä edistävät
- ennakkoneuvottelut lupaviranomaisen kanssa
- hyvissä ajoin (viranomaisesta riippuen useammista kuukausista noin vuoteen) ennen toiminnan aloittamista jätetty hakemus sekä
- selkeä ja mahdollisimman täydellinen hakemus liitteineen.
Lupahakemuksen käsittelyä vaikeuttavat
- liian myöhään jätetty hakemus
- epäselvä ja/tai epätäydellinen hakemus
- epäselvät ja/tai epätäydelliset liitteet.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta haettavat luvat
Ympäristölupahakemuksen sisällöstä on säädetty ympäristönsuojeluasetuksessa. Ympäristölupa voidaan tehdä vapaamuotoisesti YSA 3–7 §:n mukaisesti tai ymparisto.fi-sivuillta taulukoiden linkeistä saatavan hakemuslomakkeen ja siihen mahdollisesti kuuluvan täyttöohjeen avulla
Toiminnan rekisteröinti
Vähäisiä ympäristöhaittoja aiheuttavissa toiminnoissa rekisteröinti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja jälkivalvonta korvaavat ympäristölupamenettelyn. Maasto- ja vesiliikenteelle voidaan määrätä kieltoja ja rajoituksia, koska moottorikäyttöiset ajoneuvot saattavat aiheuttaa häiritsevää melua ja haitata herkkää luontoa.
Rekisteröitäviä toimintoja ovat ympäristönsuojelulain liitteessä 2 mainitut polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitokset, nestemäisten polttoaineiden jakeluasemat, asfalttiasemat, kemialliset pesulat ja orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnat sekä kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat.
Rekisteröinti-ilmoitus on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään:
- 30 päivää ennen toiminnan aloittamista, jos kyseessä on polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitos (keskisuuri energiantuotantolaitos)
- 60 päivää ennen toiminnan aloittamista, jos kyseessä on muu rekisteröitävä toiminta.
Rekisteröinti on luonteeltaan kirjaamistoimenpide, jossa ei tehdä hallinnollista päätöstä eikä anneta määräyksiä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on rekisteröitävä toiminta edellä säädetyssä määräajassa. Toiminta voidaan aloittaa, kun se on rekisteröity. Viranomaisen tulee ilmoittaa toiminnan rekisteröinnistä viipymättä toiminnanharjoittajalle.
Asfalttiasemien, keskisuurten energiantuotantolaitosten, polttonesteiden jakeluasemien sekä betoniasemien ja betonituotetehtaiden rekisteröinti-ilmoitusten sisältövaatimuksista on säädetty niitä koskevissa toimialakohtaisissa valtioneuvoston asetuksissa. Jos rekisteröinti-ilmoitus on puutteellinen, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen pyydettävä toiminnanharjoittajaa täydentämään sitä. Tällöin rekisteröinnin määräaika lasketaan siitä päivästä, jolloin rekisteröinti-ilmoituksessa on esitetty toimialakohtaisessa asetuksessa edellytetyt tiedot.
Rekisteröitävän toiminnan on noudatettava toimialakohtaisessa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Toimialakohtaisten asetusten tarkoituksena on sekä yhtenäistää toiminnalta edellytettäviä ympäristönsuojeluvaatimuksia että parantaa niiden ennakoitavuutta.
Viranomainen varmistaa toiminnan valvonnalla, että toiminnassa noudatetaan toimialakohtaisen asetuksen vaatimuksia.
Asian nopeaa käsittelyä viranomaisessa edesauttaa selkeä ja mahdollisimman täydellinen rekisteröinti-ilmoitus.
Ilmoitus tehdään valtion ympäristöhallinnon lomakkeilla, jotka löytyvät sivun https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ymparistonsuojelulain_mukainen_rekisterointi vasemman palstan kautta toimialoittain.
Ilmoitus toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen käsittelystä peritään maksu, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.
Viranomainen toimittaa tiedon rekisteröinnistä toiminnanharjoittajalle.
Yleinen ilmoitusvelvollisuus
Ympäristönsuojelulain mukainen yleinen ilmoitusmenettely on lupamenettelyn kaltainen menettely, joka koskee tiettyjä, vähäisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavia toimintoja. Toiminnan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 115 a §:ssä ja ilmoituksenvaraiset toiminnat on lueteltu lain liitteessä 4.
Yleisessä ilmoitusmenettelyssä viranomainen antaa valituskelpoisen päätöksen toiminnanharjoittajan jättämän ilmoituksen tietojen perusteella. Ilmoitettavat tiedot vastaavat pääpiirteissään ympäristölupahakemuksessa vaadittavia tietoja.
Ilmoitus on jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 120 päivää ennen toiminnan suunniteltua aloittamista.
Jos viranomainen ei ole antanut päätöstä määräajan kuluessa, toiminnan voi siitä huolimatta aloittaa omalla vastuulla. Myöhemmin annettavaa päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen noudattamista valvotaan samoin kuin ympäristölupaa.
Asian nopeaa käsittelyä viranomaisessa edesauttaa selkeä ja mahdollisimman täydellinen ilmoitus.
Milloin toimintaan sovelletaan ilmoitusmenettelyä?
Toiminnan voi ilmoittaa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- toiminta ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella
- toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapurustolle (laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § 1 momentti)
- toiminnasta ei aiheudu vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain (587/2011) mukaan luvanvaraisesta hankkeesta
- toiminnan jätevesien johtamisesta ei aiheudu ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista ja
- toiminta ei ole osa YSL:n liitteen 1 taulukossa 1 tarkoitettua direktiivilaitoksen toimintaa
- toimintaan ei sovelleta arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 3 §:n 2 momentin perusteella.
Jos jokin edellä mainituista seikoista ei täyty, toiminnalle on haettava ympäristölupa.
lomakkeet
Ilmoitus jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä
Lounais-Suomen jätehuoltomääräysten (linkki) mukaisesti jätevesilietteen voi tietyin edellytyksin käsitellä itse omalla kiinteistöllä. Vaihtoehtoisia tapoja lietteen käsittelyyn on hyödyntäminen maataloudessa: https://www.lsjh.fi/fi/asiointi/sahkoinen-asiointi/ilmoita-jatevesilietteen-hyodyntamisesta-maataloudessa/ sekä omatoiminen käsittely kompostoimalla https://www.lsjh.fi/fi/asiointi/sahkoinen-asiointi/ilmoita-jatevesilietteen-kompostoinnista-kiinteistolla/
ELY: Jätekuljetusrekisteri
Jätteitä kerätään niiden tuottajilta ja syntypaikoilta ja kuljetetaan sellaisiin laitoksiin, joissa ne voidaan hyödyntää tai loppukäsitellä. Jätteiden keräilijällä, kuljettajalla sekä niitä varastoivalla ja käsittelevällä yrityksellä pitää olla tarvittavat luvat.
Suomen sisällä tapahtuvista jätteiden kuljetuksista säädetään jätelaissa (646/2011) ja jäteasetuksessa (179/2012). Jätelain mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin. Hakemus tehdään sille elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle, jonka toimialueella suurinta osaa toiminnasta harjoitetaan.
Toiminnan hyväksyminen jätehuoltorekisteriin (suomi.fi)
Ruoppaus
Alle 500 kuutiometrin ruoppauksen saa tehdä ilmoituksella ELY-keskukseen, mistä ilmoitukset toimitetaan tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluun. Kun rantaa muokataan, kannattaa kuitenkin muistaa, että rantarakentaminen tai vanhojen rakenteiden purku saattaa olla luvanvaraista toimintaa rakennuslain perusteella.
Maatalouden ilmoitukset
Kuivalannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa ja kompostin jälkikypsytyksestä aumassa tulee ilmoittaa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa suorittaa tarkastuksen. Jos aumaus kestää enintään neljä viikkoa, ei ilmoitusta tarvitse jättää.
Lannan levittäminen poikkeustilanteessa:
Ilmoitus lannan levittämisestä poikkeustilanteessa tulee jättää viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Lannan levittäminen tulee tapahtua poikkeustapauksessakin marraskuun aikana. Poikkeaminen koskee vain lantaa, ei orgaanisia lannoitevalmisteita tai muita lannoitteita.
