Yhteystiedot Tee vikailmoitus

Sauvon kunnan kotisivut

Sauvon kunta - elämä lähellä

yleinen

Vappuna voi juhlia myös siististi!

Vappu on varma kevään merkki! Poimi tästä vappuaiheisesta lajitteluohjeesta talteen Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) vinkit foliopallojen, vappunaamareiden ja serpentiinin oikeaoppiseen kierrätykseen.

Vapunpäivänä keskiviikkona 1.5. kaikki LSJH:n lajitteluasemat, toimistot sekä tekstiilien kierrätysmyymälä Lemppari ovat suljettuina. Myöskään jätteenkuljetuksia ei pyhäpäivänä ajeta. Vapunpäivä saattaakin siirtää jäteastian tyhjennyspäivää yhdellä tai kahdella päivällä totutusta.   

Roskatonta vappua! 

(Teksti kopioitu LSJH:n tiedotteesta.)

” Ajetaan kaikkea mikä pysyy kyydissä”

Juttusarjamme ”Elämä lähellä” – tarinoita sauvolaisista jatkuu. Tällä kertaa elinvoimakoordinaattori Sari Lintula haastatteli huhtikuun alussa sauvolaista yrittäjää, Kuljetus Petri Nurminen Oy:n toimitusjohtajaa Petri Nurmista. Varsinais-Suomen Yrittäjät ry valitsi yrityksen vuoden sauvolaiseksi yrityksesi Logomossa viime vuoden syksyllä.

1. Kerrotko yrityksenne taustaa, milloin perustettu ja mihin asiakastarpeeseen?
”Yritys on perustettu 2003. Tuolloin aloitettiin yhden auton kuljetusliikkeenä. Isällä on ollut kuljetuspuolen toimintaa, joten ala oli entuudestaan tuttu.”


2. Mikä on yrityksen päätoimiala?
”Yritys tarjoaa erilaisia kuljetuspalveluita. Kahdeksan auton, neljän työkoneen ja henkilökunnan voimin kuljetetaan mm. maataloustuotteita, bioenergiaa ja asfalttia.”

3. Minkälainen on tyypillinen asiakkaanne?
”Tyypillinen asiakas löytyy Varsinais-Suomesta, Satakunnasta tai Länsi-Uudeltamaalta. Vaihtolavakalusto mahdollistaa monenlaista toimintaa.”


4. Minkä koette olevan asiakashyödyn, eli mitä asiakas saa teiltä mitä ei saa kilpailijoilta?
”Ajetaan kaikkea mikä pysyy kyydissä. Henkilökunta on erittäin omatoiminen, ammattitaitoinen ja joustaa tarpeen mukaan. Kalusto on monikäyttöinen. Nopea reagointikyky asiakkaiden yhteydenottoihin on myös kilpailuetu.”

5. Mikä on yrityksenne isoin haaste tällä hetkellä?
”Maailmalla tapahtuvat nopeat muutokset, jonka vuoksi tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Tällä hetkellä harmittaa lakko, joka vaikuttaa pysäyttämällä tietyt teollisuuden alat kokonaan, kun tavara ei satamista liiku eteenpäin.”

6. Onko teillä käytössä digitaalinen varausjärjestelmä vai miten tilaukset tehdään?
”Varaukset tulee joko suoraan puhelimeen tai sähköpostiin. Nopeasti kun pitää reagoida, silloin on hyvä, että tulee tilaus suoraan puhelimeen. Käytössä on toiminnanohjausjärjestelmä ja suunnitteluohjelma kuljetuksia varten, mutta asiakas ei voi varata itse mistään digitaalisesti kuljetusta. Tilaukseen ja kaluston optimointiin liittyy niin monta liikkuvaa osaa, ettei kuljetuksia voi helposti siirtää digitaalisesti tilattavaksi.”

7. Miten otatte vastuullisuuden huomioon toiminnassanne?
”Vastuullisuus näkyy yrityksessä niin että asiat tehdään lain mukaan. Käytössä on mm. toiminnanohjausjärjestelmä, kuljettajien ammattipätevyydet pidetään kunnossa, toimiva työterveyshuolto ja kalusto huolletaan ulkopuolisella huoltokorjaamolla. Toiminta on siinäkin mielessä vastuullista, että kuljetamme bioenergiaa.”

8. Miltä toimintanne näyttää 5 tai 10 vuoden kuluttua?
”Toiminta ei tule hirveästi muuttumaan vuosien mittaan. Jatkossakin tarvitaan kumipyöräliikennettä, sillä Suomi on pitkien välimatkojen maa. Toivottavasti suomalaisen työn arvostus nousee. Tuntuu että EU:n sisällä on erilaiset säännöt käytössä eri maissa. Esimerkiksi suomalainen turve kuljetaan ulkomaille poltettavaksi ja vastaavasti tuodaan ulkomailta puuenergiaa. Se jos jokin on viherpesua. Lisäksi huolettaa tulevaisuudessa tiestön huono kunto. Tällä hetkellä emme juuri myy tai markkinoi missään, sillä toiminta halutaan pitää tämän kokoisena.”

9. Kerro jokin mieleen painunut kokemus mihin olette toiminnassanne törmänneet?
”Varmaankin yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli kuljetus, jonka osoitteeksi oli annettu Naton päämaja Brysseliin. Paikallisen metalliasennus Huuhkan toimeksiantona vietiin sinne Cargofit-kontti, jossa on helposti toimintakuntoon laitettava kuntosali. Tilaus piti toimittaa aivan Brysselin keskustan ruuhkaisimmalle alueelle.

Kun saimme lastin päämajan porteille, meille todettiin aseistettujen vartijoiden toimesta, että nyt on kyllä väärä osoite. Siinä sitten pohdittiin, että nyt ei mennyt sauvolaisilta maalaispojilta homma kuin strömssöössä. Lopullinen toimituspaikka olikin päämajan takana oleva urheiluhalli ja siitä jatkettiin Parc de Cinquantenaire -riemukaarelle. Sinne kuljetus saatiin toimitettua pienen veivaamisen jälkeen. Taisi siinä muutama perässä ajaja vähän ihmetellä ison kaluston kääntelyä keskustassa pahimman aamuruuhkan aikaan.”


10. Miten kehittäisitte Sauvon yritystarjontaa? Mitä täältä puuttuu?
”Lounaskahvila olisi hieno lisäys Sauvon tarjontaan, mutta ymmärrettävistä syistä haasteellinen toteuttaa. Rautakauppa on ollut meille erityisen tärkeä yhteistyökumppani.”

11. Oletteko käyttäneet Business Turun palveluita esim. toiminnan kehittämiseen tai rahoitukseen hakemiseen?
”Eipä juuri olla käytetty. Toimintaan on saatu pankkilainaa ja osa kalustosta on leasing-sopimuksilla. Hallia ja toimitiloja on kehitetty vuosien mittaan.”

12. Terveiset kunnalle.
”Kunnan toiminnassa tärkeintä on joustava lupakäytäntö ja nopea päätöksenteko. Turhasta byrokratiasta ei ole hyötyä kenellekään. Kunnan pitää mahdollistaa vapaus yrittämiseen.”

Sauvon kunnanvaltuusto ja Sauvon yrittäjät ry solmivat Elinvoimalupauksen ma 18.3.2024

Elinvoimalupaus on solmittu tälle valtuustokaudelle. Lupauksella kunta sitoutuu yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa edistämään yrittäjäystävällistä ilmapiiriä sekä vahvistamaan kunnan elinvoimaisuutta.

Lupauksessa on sovittu seuraavista painopistealueista:

  1. Toimiva vuoropuhelu
  2. Sujuvat kaavoitus- ja lupaprosessit
  3. Yrittäjämyönteiset hankinnat
  4. Yritysvaikutusten arviointi
  5. Yrittäjyyteen kannustaminen ja Kuntabarometrin hyödyntäminen.

Kuvassa Sauvon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkki Paaskunta ja Sauvon Yrittäjien puheenjohtaja Rainer Tahvanainen.

Vaski-kirjaston kirjastokortilla elokuviin

Vaski-kirjastot ovat ottaneet käyttöön uuden Cineast-elokuvapalvelun www.cineast.fi/fi/ , joka sisältää runsaan valikoiman elokuvia ja dokumentteja kaikenikäisille katsojille. Käyttöön tarvitset vain kirjastokortin ja siihen liitetyn tunnusluvun. Palveluun lisätään sisältöä säännöllisesti, joten mielenkiintoista katsottavaa löytyy aina!

Kirjastokortilla voi kuukaudessa lainata maksimissaan neljä elokuvaa.

Lainaus toimii näin:

Aloita valitsemalla kirjastosi osoitteessa Cineast.fi tai avaa sovellus.

Valitse etusivun alasvetovalikosta Vaski ja paina Jatka-painiketta.

Voit tutkia elokuvia palvelun etusivun listoilta tai lähteä selaamaan niitä esimerkiksi aakkos- tai vuosijärjestyksessä. Palvelussa on hakumahdollisuus.

Valitse elokuva, jonka haluat lainata. Syötä kirjastokorttisi numero ja tunnusluku.

Paina Aloita katselu! -painiketta. Elokuvien laina-aika on 48 tuntia.

Jos et halua luoda erillistä käyttäjätiliä, valitse lomakkeen alareunasta Ohita.

Yksi asiakas voi lainata Cineast-palvelusta korkeintaan neljä elokuvaa kuukaudessa. Jokainen elokuvalaina kuluttaa Vaski-kirjastojen kuukausibudjettia. Mikäli budjetti täyttyy, asiakkaat eivät voi lainata uusia elokuvia loppukuun aikana. Jos olet epävarma lainaamisesta, kannattaa vilkaista elokuvan traileri ennen lainaamista.

Jos haluat nähdä lainahistoriasi ja merkitä elokuvia suosikeiksi, voit luoda palveluun tilin esimerkiksi lainaamisen yhteydessä. Tilin luominen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Palvelua voi käyttää selaimella, mobiilisovelluksella (ladattavissa oman laitteen sovelluskaupasta) sekä televisiolla (Chromecast, Apple TV).

Löydät tarkempaa ohjeistusta palvelun käyttöön Cineastin sivulta www.cineast.fi/fi/ .

Voit antaa Cineastista palautetta kirjastolle Palaute-lomakkeen avulla vaski.finna.fi/Feedback/Home .

Mikäli sinulta puuttuu kirjastokortti ja siihen liitettävä pin-koodi, niin saat sen käymällä esimerkiksi Sauvon kunnankirjastossa. Sauvon kunnankirjasto on auki ti-ke 13-19, to-pe 9-15 ja maaliskuun 23. päivään asti myös lauantaisin klo 10-14. Varaa mukaasi henkilöllisyystodistus. Pin-koodia ei ole mahdollista saada sähköpostilla tai puhelimitse joten käynti kirjastossa auttaa eteenpäin.

Tyks laboratorioiden Sauvon laboratorion näytteenotto laajenee

Lisäämme Sauvon laboratorion näytteenottoa siten, että jatkossa mahdollisuus näytteenottoon on maanantain ja keskiviikon lisäksi myös perjantaisin osoitteessa Sauvon terveysasema Hakkistie 4. Samalla näytteenoton alkamisajankohta muutetaan noudattamaan terveysaseman aukioloaikaa.

PäiväNäytteenotto avoinna
Maanantai8:00 – 10:30
Keskiviikko8:00 – 10:30
Perjantai (uusi)8:00 – 10:30


Näytteenotto Sauvon laboratoriossa tapahtuu vuoronumerolla ilman ajanvarausta.

Muistutamme, että Paimion laboratorio palvelee ajanvarauksella ma-pe klo 7.00–11.30 osoitteessa Naskarlanraitti 3a, Paimio (KTO).

Näytteenotto on mahdollista myös kaikissa Tyks Laboratorioiden toimipaikoissa. Näytteenoton ajanvarauksesta ja toimipaikkojen aukioloajoista saa lisätietoa Tyksin verkkosivuilta.

Tiedusteluihin vastaavat     

Pia Leino, 050 361 3186, pia.leino@varha.fi

Anna-Maria Sedig, 050 4062814, anna-maria.sedig@varha.fi

Sähkötupakointi näkyy ja huolettaa – Varsinais-Suomen asukkaat vastasivat päihdetilannekyselyyn

Varsinais-Suomessa toteutettiin koko maakunnan asukkaille suunnattu päihdetilannekysely marras-joulukuussa 2023. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä havaintoja ja mielipiteitä päihteidenkäytöstä ja päihdehaitoista. Tuloksissa nousi voimakkaasti esiin sekä aikuisten että nuorten huoli sähkötupakoinnista.

Ennätysmäärä varsinaissuomalaisia on kertonut mielipiteensä alueen päihdetilanteesta. Koko Varsinais-Suomen laajuisena kysely tehtiin nyt toista kertaa. Vuonna 2021 kyselyyn vastasi noin 3500 asukasta, nyt vastauksia saapui yli kaksi kertaa enemmän, yhteensä yli 8 500 kappaletta. Alaikäisille ja aikuisille toteutettiin hieman erilaiset kyselyt.

Suurin osa vastauksista saatiin alaikäisiltä, jotka muodostivat yli puolet kaikista kyselyyn vastanneista. Seuraavaksi eniten oli 30–49-vuotiaita vastaajia (23 %). Kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia tai tyttöjä. Vastauksia tuli kaikista Varsinais-Suomen kunnista. Isoimmat vastaajamäärät saatiin Salosta, Turusta, Kemiönsaaresta ja Liedosta. Sauvosta kyselyyn vastasi aikuisia 36 ja nuoria 16.  

Kysely tuotti myös runsaasti kehittämisehdotuksia kuntien ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan ehkäisevään päihdetyöhön.

Sähkötupakointi on nouseva trendi, johon halutaan puuttua

Sekä nuorten että aikuisten vastauksissa näkyi sähkötupakoinnin lisääntyminen. Aikuisista vastaajista 81 prosenttia toivoi alaikäisten sähkötupakointiin puuttumista enemmän. Nuorista vastaajista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että omassa kunnassa sähkötupakoidaan liikaa. Sähkösavukkeiden välittäminen alaikäisille vaikuttaa myös lisääntyneen verrattuna vuoteen 2021.

Valtaosa vastaajista oli havainnut alaikäisten tupakointia ja erityisesti sähkösavukkeiden käyttöä viimeisen vuoden aikana asuinkunnassaan. Alkoholinkäyttöä oli havainnut kaksi kolmesta, nuuskaamista noin puolet. Yllättävän harvat olivat havainneet alaikäisten huumeidenkäyttöä, alle 20 prosenttia kaikista vastaajista kertoi havaintojaan huumeista.

Kyselyssä tiedusteltiin pitäisikö vastaajan asuinkunnassa puuttua nykyistä enemmän alaikäisten tupakka- ja nikotiinituotteiden tai päihteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen. Valtaosa eli 70 – 80 prosenttia suomenkielisistä aikuisista vastaajista haluaisi tiukempaa otetta alaikäisten alkoholin, huumeiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön. Nuoret itse toivoisivat puuttumista erityisesti alaikäisten sähkösavukkeiden käyttöön.

Nuoret tuntevat luotettavat tietolähteet

Huoli päihteidenkäytön aiheuttamista järjestyshäiriöistä näkyi myös kyselyn vastauksissa. Noin kolmasosa vastaajista oli pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiaan päihtyneitä.

Ilahduttava tulos oli se, että alaikäisistä vastaajista jopa 80 prosenttia tietää mistä saa luotettavaa tietoa päihteistä ja niiden vaikutuksista. Noin puolet nuorista tietää myös, mistä saa apua päihteidenkäytön vähentämiseen.

Kysely tuotti yli 1000 kehittämisehdotusta. Kehittämisehdotukset liittyivät erityisesti päihdepalveluiden saatavuuteen ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisyyn. Myös liikennekäyttäytyminen, ratti- ja huumejuopot nousivat esiin merkittävinä huolenaiheina.

Kehittämistyö jatkuu kunnissa ja kyselyn tuloksia hyödynnetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli sote-palveluiden valmistelutyössä.

Varha ja kunnat tekevät ehkäisevää päihdetyötä yhdessä

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha suunnittelee ja toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä yhdessä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2024 kootaan yhteinen toimintasuunnitelma, joka kattaa myös mielen hyvinvoinnin tukemisen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn.

Sähkötupakoinnin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi suunnitellaan muun muassa ammattilaisten koulutuksia ja vanhempien tiedotusta. Varha on kehittämässä myös nikotiinivieroituksen toimintakäytäntöjä yhteneväisiksi koko alueella.

Pakka-mallissa vaikutetaan paikallisyhteisön päihdeasenteisiin

Päihdetilannekysely on osa ehkäisevän päihdetyön Pakka-toimintamallia, joka on tutkitusti vaikuttava ehkäisevän päihdetyön työmuoto. Pakka-mallin tavoitteena on alkoholista, tupakasta ja rahapeleistä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen paikallisella tasolla.

Pakka-malli on käytössä laajasti koko Suomessa. Varsinais-Suomessa mukana ovat olleet Turku, Salo, Kaarina, Raisio, Paimio, Sauvo ja Uusikaupunki. Pakka-toimintaa pyritään käynnistämään muissakin alueen kunnissa kuluvan vuoden aikana.

Lisätiedot:

Erityisasiantuntija Niina Jalo

Varsinais-Suomen hyvinvointialue / Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut

040 6383 672

niina.jalo@varha.fi

Sauvon kunnanjohtaja: “Annetaan työrauha auraajille ja hiekoittajille” 

Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius tuomitsee epäasiallisen käytöksen tienauraajia kohtaan. Kunta haluaa palauttaa työrauhan talvikunnossapidon työntekijöille Sauvossa. 

Sauvon kunnan alueella osa tiestöstä on kunnan ylläpitämiä ja osa Ely-keskuksen ylläpitämiä valtion teitä. Näiden lisäksi yksityiset tienhoitokunnat hoitavat yksityisteitä. Erityisesti valtion teiden kunto on puhututtanut kunnan alueella tänä talvena.  

“Tämän talven erittäin haastavat olosuhteet huomioiden teiden talvihoito Sauvon alueella on pääasiassa hoidettu hyvin. Joskus teiden kunnossapidon tasossa on huomauttamista, mutta lumiauran tai traktorin kopissa pitkää työpäivää tekevä ei ole negatiivisen palautteen oikea kohde.” kunnanjohtaja Simelius muistuttaa. 

Kunnan viranhaltijat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä Ely-keskukseen aiheesta. Myös kuntalaisia pyydetään lähettämään valtion teistä palautetta suoraan Ely-keskuksen palauteväylän kautta. 

Sauvon kunnan verkkosivuilla on tiedot kunnan ylläpitämistä teistä. Kunnan teiden talvikunnossapidosta vastaa kolme eri urakoitsijaa. Kunnan teiden ylläpidosta voi antaa palautetta kunnan nettisivuilta yleisten alueiden vikailmoituspalvelun (Granlund Manager) kautta.  

Elyn palauteväylä: https://www.palautevayla.fi/aspa/fi/liikenteen-asiakaspalvelu-etsi-tietoa 

Kunnan ylläpitämien teiden ja urakoitsijoiden tiedot:

https://www.sauvo.fi/asuminen-ja-ymparisto/yleiset_alueet/talvikunnossapito/ 

Lisätietoja:  

kunnanjohtaja Satu Simelius, puhelin 050 5948930 

yleisistä alueista vastaava työnjohtaja Tommi Heinonen, puhelin 050 5948917 

Lounais-Suomen jätehuolto-ohjelma vuosille 2023–2028 tuli voimaan

Kohti kiertotaloutta – Lounais-Suomen jätehuolto-ohjelma 2023–2028 on hyväksytty. Jätehuolto-ohjelma on Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen näkemys siitä, miten seudun kunnallista jätehuoltoa kehitetään seuraavien vuosien aikana.

Ohjelma on valmisteltu yhteistyössä alueen jätehuollon toimijoiden ja kuntien kanssa ja sen aikajänne yltää vuoteen 2028. Ohjelma valmistui keväällä 2023 ja se tuli voimaan marraskuun 2023 lopulla, jolloin Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja jokainen yhteistyökunta olivat sen hyväksyneet.

Kohti kiertotaloutta -jätehuolto-ohjelmaan on koottu kuusi tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joilla tavoitteita pyritään saavuttamaan. Jokaiselle toimenpiteelle on nimetty toteuttamisesta vastaava taho, joita ovat Lounais-Suomen jätehuolto Oy, Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta tai osakaskunnat. Ohjelma on jätehuollon suunnittelun ja päätöksenteon tukena kunnissa, jätehuoltolautakunnassa ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä. Ohjelman toteutumista toimikaudella tulee seuraamaan kuntien jätehuollon vastuuhenkilöiden muodostama seurantaryhmä.

Kohti kiertotaloutta -jätehuolto-ohjelman tavoitteet kiteytetään jätehuollon tavoitetilaa koskevassa visiossa vuodelle 2028 seuraavalla tavalla: ”Alueen asukkaat, kunnat ja jätehuoltotoimijat toteuttavat yhteistyöllä onnistuneita ja kestäviä toimia jätteen määrän vähentämiseksi. Monipuoliset kunnalliset jätehuoltopalvelut on toteutettu ympäristön edut ja kiertotalouden periaatteet huomioiden.”

Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kunnat ovat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Turku ja Uusikaupunki.

Kohti kiertotaloutta – Lounais-Suomen jätehuolto-ohjelma 2023-2028 (pdf)

Lisätiedot:
Satu Ojala, jätehuoltoasiamies, 044 7276827, satu.ma.ojala@turku.fi

Pyydämme tarkkuutta autojen pysäköintiin

Autojen pysäköinti teiden varsilla on sallittu, ellei sitä ole liikennemerkillä kielletty, mutta pysäköinnissä tulee silti ottaa huomioon muut tienkäyttäjät. Auraajien on saatava tehtyä työnsä, hälytysajoneuvojen on päästävä perille ja muiden autoilijoidenkin kulkeminen tulee olla sujuvaa. Ethän siis parkkeeraa autoasi niin, että jonkun toisen liikkuminen tiellä estyy.

Samalla muistutamme, että Sauvon ympäristönsuojelumääräykset kieltävät autojen, veneiden ja vastaavien pesun katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla.

Sauvon Tekninen toimi

Kaisa Vanhalan taideteos koristaa jatkossa Sauvon kunnan valtuustosalia

Perjantaina 24.11 Sauvotalon valtuustosalissa julkaistiin Kaisa Vanhalan triptyykki nimeltään ”Että tulisit lujaksi”. Hieno teos koristaa tästä eteenpäin kunnan valtuustosalia.

Teokseen liittyen Kaisa Vanhala on tehnyt myös seuraavan runon:

”että voi kasvaa lujaksi on jonkun ensin nähtävä sinut.

jonkun on otettava sinut syliin, kannettava kotiin, jonkun täytyy nähdä sinussa kokonainen lupausten maisema

ja istutettava sinut keskelle sitä puutarhaa jossa tulevaisuus kasvaa.

että voi tulla lujaksi täytyy jonkun ensin kuulla sinut.

jonkun on jäätävä äärellesi, uskallettava vierellesi ymmärrettävä sinussa kiivaana kuohuva unelma

ja käännettävä sinut katsomaan siihen suuntaan josta valo lankeaa.

että voi kasvaa sellaiseksi joka jo on,

on tultava hyväksytyksi;

jonkun täytyy rakastaa niin että melkein sattuu, ja uskaltaa antaa sinulle syvyyttä, tilaa

kasvaa kaikkien rajojesi yli –

jonkun on annettava sinulle siivet ja syli

kunnes kerran puutarha sinussa on täynnä kirkkaita lintuja”

Teoksen taustalla oli ajatus lapsista ja nuorista ja siitä, millainen kasvupaikka, turvasatama ja ponnistuslauta elämään Sauvo parhaimmillaan voi heille olla. Millainen on sellainen kotipaikka, jossa kasvaa lapsia ja nuoria, jotka uskaltavat unelmoida? Mitä vaaditaan siihen, että pienestä asti voi kasvaa valossa, rohkeasti, avoimesti – ja luottaa siihen, että siipiään kannattaa kokeilla?

Samalla lasten ja nuorten maailma on hurjassa mullistuksessa; netin kautta koko universumi on auki, hyvine ja huonoine puolineen. Maailmalle lehahtava nuori on aika isojen haasteiden edessä; rohkeutta ja itsetuntemusta tarvitaan asioissa, joita meidän sukupolvemme ei tarvinnut vielä murehtia.

Taiteilijan ajattelussa sana luja merkitsee sitä, että syvään juurtunut identiteetti ja kokemus itsestä hyväksyttynä on varmaankin se vakain kasvupohja, jolta on hyvä ponnistaa – tietoisuus siitä, mistä tulen ja mihin kuulun, missä tulen nähdyksi. Ja jotenkin lasten ja nuorten käsissä on niin paljon meidän aikuisempienkin sauvolaisten tulevaisuudesta; jos heidän on hyvä olla, on meidänkin.

Näistä ajatuksista Kaisa Vanhala lähti rakentamaan teosta. Väreiksi on otettu maanläheisiä sävyjä – vihreän ja ruskean eri asteita, hieman saman sävyistä punaruskeaa kuin valtuustosalin verhoissa ja aavistuksen murrettua siniharmaata kuten kunnantalon tekstiileissä muualla. Teoksessa on piilotettuna myös monenlaista symboliikkaa.

Yhteystiedot