Riina Rautiainen

2.4.2026

Työskentelen kunnan maahanmuuttotyönohjaajana, ja pääsin seuraamaan vapaaehtoisten vetämää suomen kielen alkeistuntia ja ennen kaikkea kokemaan sen ainutlaatuisen tunnelman.

***

Oppitunti alkaa esittelykierroksella. Jokainen saa vuorollaan kertoa: “Minun nimeni on…, olen kotoisin…, asun…, puhun…” ja lopuksi kysyä seuraavalta: “Kuka sinä olet?”

Hämmästyn positiivisesti siitä, kuinka rohkeasti kaikki osallistuvat ja yrittävät. Vaikka sanat eivät aina tule helposti, jokainen kertoo itsestään parhaansa mukaan ja opettajat auttavat.

Ryhmään osallistuu opiskelijoita eri maista ja nyt paikalla on parisenkymmentä opiskelijaa, määrä vaihtelee viikottain. Tällä kertaa heitä mukana on Perusta, Ukrainasta, Thaimaasta ja Puolasta. Suurin osa osallistujista on sauvolaisia, mutta mukana on myös muutama paimiolainen. Moninaisuus näkyy ja kuuluu, mutta kaikilla on sama tavoite, oppia suomen kieltä. Tukikielenä käytetään englantia, ja toisinaan apua löytyy myös esim. opettajien espanjan kielen taidoista. Ryhmä tarjoaa tärkeän matalan kynnyksen paikan harjoitella kieltä ja kohdata muita alueella asuvia.

Sauvossa on opetettu suomen alkeita vapaaehtoisvoimin syksystä 2022 alkaen. Nyt paikalla opettamassa ovat kaikki ryhmän tämänhetkiset opettajat: Piritta, Siru, Kristiina ja Jaakko. Lisäksi Jaakon koira toimii kurssin hiljaisena osallistujana. Kaikki opettajat ovat vapaaehtoisia, ja he ovat olleet mukana toiminnassa jo pitkään. Opettajien kokemus ja sitoutuminen näkyvät vahvasti opetuksessa. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole koulutukseltaan opettaja.

Esittelyn jälkeen osallistujat jaetaan pienryhmiin osaamistason mukaan. Liityn Sirun vetämään edistyneempien ryhmään, ja istahdamme mukavasti sohvaryhmän äärelle. Tila täyttyy puheensorinasta, kun eri ryhmät aloittavat työskentelyn.

Meidän ryhmässämme aiheena on asiointi kaupassa. Siru jakaa monisteet, ja opiskelijat lukevat vuorotellen ääneen lauseita. Sen jälkeen siirrytään tehtäviin: puhumme, kirjoitamme ja keskustelemme arjen tilanteista. Keskustelu on vilkasta ja iloista. Tehtävään varataan aikaa noin 40 minuuttia, jonka jälkeen ryhmiä vaihdetaan.

Seuraavaksi siirryn Sirun mukana alkeisryhmän pöytään. Nyt oppiminen tapahtuu kuvien avulla: kirjasta katsotaan erilaisia vaatekappaleita ja harjoitellaan helppoja lauseita.

Siru kysyy: “Mitä mekko maksaa?” Seuraava vastaa hinnan ja esittää uuden kysymyksen vieruskaverille.

Aluksi vastaukset ovat realistisia, mutta kierrosten edetessä mukaan tulee huumoria ja heittäytymistä. Yksi kysyy, maksaako miesten housupuku miljoonan, toinen pohtii, maksaisiko vyö tuhat euroa. Ryhmä naurahtaa hyväntuulisesti, myös omille virheilleen. Kaikki kannustavat ja auttavat toisiaan. Ilmapiiri on lämmin sekä hyväksyvä.

Oppitunnilla on vahvasti läsnä oppimisen ilo ja yhteisöllisyys. Pienryhmät mahdollistavat sen, että jokainen saa tukea omalla tasollaan. Kukaan ei jää yksin, ja jokainen uskaltaa osallistua.

Tunnin lopussa joku kysyy jo innokkaasti: “Mitä opiskelemme ensi kerralla?”

***

Vierailuni vahvisti ajatusta siitä, kuinka tärkeää vapaaehtoistyö on kotoutumisen tukena. On arvokasta, että ihmiset antavat omaa aikaansa ja osaamistaan toisten hyväksi. Vapaaehtoisten panos ei näy ainoastaan kielen oppimisena, vaan myös yhteisöllisyytenä, rohkeutena ja osallisuuden kokemuksena.

Tänä keväänä suomen alkeisryhmään on tullut paljon uusia opiskelijoita, ja toiminta kaipaa lisää vapaaehtoisia opettamaan. Jos sinulla on kiinnostusta kohdata ihmisiä, tukea kielen oppimista ja olla osa lämminhenkistä yhteisöä, tämä voi olla juuri sinulle sopiva tapa tehdä merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Aikaisempaa kokemusta opetustyöstä ei tarvita, ja osallistua voi silloin, kun itselle sopii.

Lisätietoja toiminnasta saa ottamalla yhteyttä Pirittaan, ja samalla voi sopia myös tutustumiskäynnin: Piritta.nikkanen@gmail.com

Heini Mikkola

Kirjoittaja on Sauvon kunnan maahanmuuttotyönohjaaja ja kannustaa kaikkia puhumaan suomea maahanmuuttajille kaikissa arjen tilanteissa.