Kirjoissa ja kansissa Sauvo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1335, jolloin Turun tuomiokirkon Mustan kirjan mukaan Sauvon kirkkoherra Ascerus päätti testamentata Korpelasta hankkimansa maatilan Turun tuomiokirkolle.
Asutus Sauvossa on kuitenkin paljon tätäkin vanhempaa. Siitä kertovat Sauvon Korvalasta löydetyt ainutlaatuiset paasiarkkuhaudat, jotka ovat ajalta 0-200 jKr.
Sauvon kirkko on palvellut seurakuntaansa 1300-luvun alkupuolelta lähtien. Kirkon holvit on rakentanut 1460-luvulla Pietari Kemiöläinen. Seuraavalla vuosikymmenellä valmistui kalkkimaalauskoristelu. Nämä ovat olleet jälleen nähtävissä vuodesta 1971 lähtien, jolloin konservointityö saatiin päätökseen.
Karunan kappeliseurakunta syntyi 1600-luvun lopulla, jolloin Karunan kartanon isäntä Arvid Horn rakennutti seurakunnan kirkon. Tämä vanha puukirkko luovutettiin Seurasaaren ulkomuseolle. Arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä uusi kivikirkko valmistui vuonna 1910.
Aatelissukujen mahtiajoista on Sauvon kirkossa muistoina harvinaisen runsas kokoelma puisia hautavaakunoita. Historia tuntee vanhoja kartanoita jo 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta; Paddaisten kartano mainitaan vuonna 1326, Ruonan kartano vuonna 1350.
Kartanoperinne heijastuu myös kunnan vaakunassa. Siinä kannukset viittaavat paikkakunnan historian aatelismahtiin. Naakka eli sauvolaisittain ”hakkinen” on asustanut kirkon tornirakennelmissa lähes seitsemän vuosisataa.
Sauvon kotiseutumuseo toimii Vahtisten tilan vanhassa päärakennuksessa. Pihapiirissä on tilan alkuperäinen aitta sekä muualta Sauvosta siirrettyjä rakennuksia. Kesäkuukausina museon toiminta on vilkasta ja museon sisällöntuotannosta vastaava Sauvon Museon Tuki ry rakentaa joka kesä paikallishistoriaan liittyvän teemanäyttelyn. Museon kesäkahvila ja museopuoti ovat avoinna museon aukioloaikoina. Myös erilaiset teemapäivät ja työpajat ovat suosittuja.
