Ethän sulje silmiäsi, ilmoita huolesta
Sosiaalipalveluihin voi tehdä huoli-ilmoituksen, kun lapsen, aikuisen tai iäkkään henkilön huolenpidosta, terveydestä tai turvallisuudesta herää huoli. Arjessa tulee toisinaan vastaan tilanteita, jotka herättävät huolen toisen ihmisen pärjäämisestä. Aina ei kuitenkaan ole selvää, mistä apua voi pyytää, kun huoli herää esimerkiksi toisen ihmisen itsenäisestä asumisesta, turvallisuudesta, kaltoin kohtelusta tai elämänhallinnan haasteista.
Voit tehdä ilmoituksen huolestasi joko soittamalla tai kirjallisesti lomakkeella, joka löytyy lomakkeiden puolelta joko paperisena tai sähköisenä.
Yhteydenotot
p. 050- 594 8901
p. 050-347-8762
Palveluntarpeen arviointi
Palvelutarpeen arviointi
Kun sosiaalihuollon työntekijä on saanut tiedon sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, työntekijä arvioi välittömästi henkilön kiireellisen avun tarpeen. Henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, ellei sen tekeminen ole tarpeetonta esimerkiksi, kun tarve palvelulle on tilapäistä. Jos palvelutarpeen arviointi tehdään aikuiselle, työntekijä selvittää kyseisen henkilön hoidossa olevan lapsen tilanteen.
Palvelutarpeen arvioinnissa
arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen mukaan
arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa
asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa
asiakkaalle on kerrottava erilaisista vaihtoehdoista palvelujen toteuttamisessa ja palvelujen vaikutuksista
selvitys arvioinnista on annettava siten, että asiakas ymmärtää sen sisällön ja merkityksen
asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava erityisesti, kun kyseessä on lapsi, nuori tai erityistä tukea tarvitseva henkilö
asiakkaan toiveet, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.
Viranomaisen ilmoitusvelvollisuus
Palvelutarpeen arvioinnin määräajat
Palvelutarpeen arvioinnista vastaava työntekijä
Palvelutarpeen arvioinnin sisältö
Läheisverkoston kartoittaminen
Muiden viranomaisten osallistumisvelvollisuus
Omatyöntekijä
Monialainen yhteistyö ja asiakkaan tietojen antaminen
Asiakkaan hoidossa olevan lapsen tilanteen selvittäminen
Palvelutarpeen arviointi sisältää
yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalvelujen ja tuen tarpeesta
sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä
asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan
asiakkaan ja työntekijän arvion omatyöntekijän tarpeesta
Sosiaaliohjaus
Sosiaaliohjauksella tarjotaan yksilöllistä tai perhekohtaista neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä yhteistyötä eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla elämänhallintaa, toimintakykyä ja varmistamalla arjen sujumista.
Edunvalvonta
Holhoustoimen edunvalvonnan tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista ja oikeudellisista asioistaan. Holhoustoimen avulla tällainen henkilö voi saada tuekseen edunvalvojan, joka yhdessä tai hänen kanssaan tai hänen puolestaan huolehtii hänen asioistaan ja valvoo hänen etujaan.
Yleinen edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka ei ole hakemuksessaan nimennyt ketään tehtävään ja/tai Digi- ja väestötietovirasto ei ole löytänyt edunvalvojaksi ketään sopivaksi katsomaansa lähiomaista tai muuta henkilöä. Salossa yleistä edunvalvontaa hoitaa Salon kaupungin edunvalvontatoimisto.
Holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto. Hakemukset edunvalvonnan aloittamisesta tehdään Digi- ja väestötietovirastoon kuten myös ilmoitukset edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Digi- ja väestötietovirasto/Käräjäoikeus tekee edunvalvonnan aloittamista sekä edunvalvojaa koskevat päätökset.
Lisätietoa holhoustoimen edunvalvonnasta löytyy Digi- ja väestötietoviraston kotisivuilta www.dvv.fi.
Varsinais-Suomen edunvalvontatoimisto kuuluu Lounais-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiriin.
Toimialue: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Turku
| Käyntiosoite: | Eerikinkatu 40-42, 20100 Turku |
| Postiosoite: | PL 99, 20101 Turk |
| Puhelin: | 029 56 52390 |
| Faksi: | 029 56 52389 |
| Sähköposti: | varsinais-suomi.edunvalvonta(at)oikeus.fi |
| Sähköpostia lähetettäessä (at)-merkintä korvataan @-merkillä. |
Tukisuhdetoiminta
Tukihenkilöt ja -perheet
Tukisuhde sosiaalipalveluna
Tukihenkilöt
Tukiperheet
Toiminnan järjestäminen
Sosiaalipalveluna voidaan järjestää erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle tukihenkilö tai -perhe. Tukihenkilö helpottaa perheen kuormitusta tukemalla arjen sujumista, viettämällä aikaa lapsen tai lasten kanssa, viemällä lasta harrasteisiin, innostamalla ja tukemalla esimerkiksi koulunkäynnissä tai itsenäiseen elämään siirtymisessä. Tukihenkilö voi myös auttaa perheenjäseniä hakemaan sosiaaliturvaetuuksia ja vahvistaa heidän voimavarojaan navigoida palvelujärjestelmässä.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 28 § (Finlex)
Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat tuettavan omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. Yhteydenpidon säännöllisyys ja kesto määrittyvät tuettavan tarpeiden perusteella.
Tukiperhetoiminnassa tuettava osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin tai sovittaessa pidempään, kuten loman aikana.
Tukisuhde sosiaalipalveluna
Henkilö voi hakea sosiaalipalveluna tukihenkilöä itselleen tai lapselleen tai pyytää ympärivuorokautista helpotusta arkeen lapselle sopivan tukiperheen palveluista. Palvelun tarve arvioidaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa ja laaditaan heidän tarpeisiinsa vastaava asiakassuunnitelma.
Tukihenkilön tai -perheen järjestäminen perustuu palvelutarpeeseen ja asiakassuunnitelmaan. Lisäksi on tärkeää tehdä selkeä sopimus ja suunnitelma tukisuhteen tavoitteista, tiiviydestä ja kestosta. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja tukihenkilön tai -perheen kanssa ja se tarkistetaan sovituin määräajoin. Myös tukisuhteen päättäminen valmistellaan huolellisesti.
Mikäli lapsi on sosiaalityöntekijän arvion perusteella lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarpeessa, kunnan velvollisuus on järjestää tarvittavat palvelut ja tukitoimet asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Sosiaalityöntekijän arvio kirjataan asiakassuunnitelmaan, minkä perusteella tehdään erilliset valituskelpoiset päätökset palveluista ja tukitoimista.
Lastensuojelulaki 36 § (Finlex)
Tukihenkilöt
Tukihenkilötoiminta voi olla vapaaehtoistyötä tai ammatillista toimintaa. Ammatillinen tukihenkilö on esimerkiksi sosiaali-, terveys-, kasvatus-, opetus-, taide-, liikunta-alan tai nuorisotyön ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.
Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi sopii luotettava ja turvallinen aikuinen, joka haluaa toimia tukihenkilönä. Tukihenkilöllä on oltava riittävän tasapainoinen elämäntilanne, tarpeeksi aikaa tukihenkilötoiminnalle sekä motivaationa vilpitön halu toimia maallikkoauttajana.
Tukisuhteen tavoitteista ja tapaamisten tiheydestä tehdään kirjallinen sopimus. Alaikäisen lapsen tukisuhteelle on oltava aina huoltajien hyväksyntä.
Tukihenkilöt ovat vaitiolovelvollisia, ja vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vapaaehtoistyön päättymisen jälkeen.
Tehtävät
Tukihenkilöllä on moninaisia rooleja: hän voi olla ihmissuhdeosaaja, opastaa arjessa tai auttaa tuettavaa löytämään omia vahvuuksiaan sekä saamaan onnistumisen kokemuksia sekä auttaa turvallisten toimintarajojen etsinnässä.
Tukihenkilön konkreettinen toiminta vaihtelee tuettavan tarpeiden mukaan. Tukihenkilö voi esimerkiksi kuunnella huolet ja murheet, kannustaa harrastuksiin, tukea koulunkäyntiä, olla leffaseurana, toimia ”isosiskona tai -veljenä”, viedä luontoretkelle tai jääkiekko-otteluun tai muuta vastaavaa. Tukihenkilö voi toimia myös itsenäistyvän nuoren tukena asumisen harjoittelussa, koulutuspolulla ja työllistymisessä.
Tukihenkilö voi toimia myös koko perheen tai perheen aikuisen tukena. Esimerkiksi nuori yksinhuoltajaäiti tai -isä, mielenterveyskuntoutuja tai päihdeongelmainen vanhempi voi hyötyä tukihenkilöstä, joka on puhekumppanina ja arkisten asioiden hoitamisen tukena ja jonka kanssa voi keskustella myös lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista.
Tukiperheet
Tukiperhe on tavallinen perhe, jolla on
- aikaa ja tilaa vieraalle lapselle
- kykyä ja halua vastata lapsen ja perheen tarpeisiin, joskus vaativiinkin tilanteisiin
- kykyä toimia yhteistyössä lapsen perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa
- kykyä kohdata ja suvaita erilaisuutta
- myönteisyyttä ja avoimuutta
- joustavuutta ja sitoutuneisuutta.
Tukiperhettä tarvitaan monenlaisille lapsille ja erilaisissa elämäntilanteissa – myös tukiperheiden kirjo tarvitaan vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Tukiperhe voi olla lapseton pariskunta, jo aikuiseksi omat lapsensa kasvattanut ”varamummola” tai yksinasuvan aikuisen perhe, jolla on resursseja ja halua tarjota huolenpitoa ja turvaa lapsille ja nuorille. Tukiperhe voi olla myös esimerkiksi kahden vanhemman lapsiperhe, yksinhuoltajaperhe, maahan muuttanut perhe tai sateenkaariperhe.
0−3-vuotiaiden lasten tukiperheeltä odotetaan hoitoapua, mutta usein myös tukea vanhemmuuteen ja lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistumiseen. Tukiperheen palveluja voi joskus olla perusteltua tarjota koko perheelle tai lapselle yhdessä vanhemman kanssa.
Tukiperhetoiminta voidaan kiinnittää myös esimerkiksi nuoren itsenäistymiseen ja asumisharjoitteluun. Käytössä on esimerkiksi ratkaisuja, joissa vierekkäiset tai lähekkäiset asunnot on varattu tällaiseen tarkoitukseen.
Tukiperheet ovat vaitiolovelvollisia, ja vaitiolovelvollisuus jatkuu myös vapaaehtoistyön päättymisen jälkeen.
Toiminnan järjestäminen
Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa voidaan organisoida kunnassa, yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa tai käyttää esimerkiksi kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Myös yhä useammat yritykset tarjoavat ja tuottavat näitä palveluja. Kunta voi siis järjestää palvelut itse tai hankkia ne ostopalveluna.
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan järjestämiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan aikaa ja taloudellisia resursseja. Monissa kunnissa on todettu, että toiminta tulee parhaiten organisoiduksi ja hoidetuksi, kun se on yhden työntekijän tai työparin vastuulla.
Jos tukihenkilötoiminta järjestetään kokonaan tai osittain ostopalveluna, kiinnitetään huomioita siihen, että
tukihenkilötoiminta linkittyy lapsen, nuoren tai perheen palvelukokonaisuuteen ja osaksi asiakassuunnitelmaa
arvioidaan, tarvitaanko tilanteessa vapaaehtoistyötä tekevä tukihenkilö vai ammatillinen tukihenkilö
järjestöjen toiminta ja arvoperusta vastaavat asiakkaan tarpeisiin
palvelun tuottajalla ja lastensuojelua järjestävällä viranomaistaholla on yhteinen käsitys toimijoiden rooleista ja tehtävistä.
Lasten ja perheiden tilanteet ja tukitarpeet ovat erilaiset. Sen vuoksi toimintaan rekrytoidaan ja tarvitaan eri-ikäisiä, kulttuuritaustaltaan vaihtelevia ja monenlaisia taitoja omaavia tukihenkilöitä ja -perheitä, jotka voivat vastata lapsen ja perheen ainutlaatuisiin tukitarpeisiin.
Sitoutunut, kuunteleva ja arvostavasti toiseen suhtautuva rinnalla kulkeva ihminen on tutkimuksen perusteella osoittautunut merkittäväksi ja kustannustehokkaaksi avuksi. Vapaaehtoistyö edellyttää sitoutumista ja keskinäistä luottamusta.
Toimeentulotuki
Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.
Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi, ja sen tarkoitus on auttaa tilapäisten vaikeuksien yli, ehkäistä sellaisten syntymistä ja edistää itsenäistä selviytymistä.
Pikaopas neuvoo sinua tuen hakemisessa.
Toimeentulotuen kokonaisuus
Toimeentulotuki on henkilön tai perheen viimesijainen taloudellinen tuki, joka kattaa elämän perusmenoja.
Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe voi saada toimeentulotukea, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja asumiseen. Lähtökohtaisesti tuloiksi lasketaan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat.
Huomioi koronatilanteessa!
Kelaan tulee nyt paljon toimeentulotukihakemuksia, joista puuttuu tiliotteet. Ilman tarvittavia liitteitä hakemusta ei voida käsitellä.
Tiliotteiden toimittaminen toimeentulotukea varten koronatilanteessa
Perustoimeentulotuki
Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Näin haet tukea.
Oikeus perustoimeentulotukeen ratkaistaan tekemällä laskelma tuloista, varoista ja menoista. Laskelmassa tuloja ovat kaikki hakijan tai perheen käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Nettotulot tarkoittavat tuloja, joista on vähennetty verot.
Täydentävä toimeentulotuki
Kunta käsittelee täydentävän toimeentulotuen hakemuksesi.
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää
asumisesta aiheutuviin menoihin, joihin et voi saada perustoimeentulotukea.
menoihin, jotka aiheutuvat sinun tai perheesi erityisistä tarpeista tai olosuhteista, jotka katsotaan tarpeellisiksi toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Ehkäisevä toimeentulotuki
Kunta voi lisäksi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, joka liittyy usein sosiaalityöhön. Kunta myöntää sitä harkintansa mukaan. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoitus on edistää sinun tai perheesi sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa:
turvaamaan asumista
lieventämään vaikeuksia, jotka aiheutuvat taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä
edistämään muulla tavoin itsenäistä elämää.
Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta saat lisätietoa kunnan sosiaalitoimistosta.
Milloin Kelaan, milloin kuntaan?
Hae aina ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Tarvitset päätöksen perustoimeentulotuesta, vaikka hakisit vain täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
Voit ilmoittaa samassa hakemuksessa, jos sinulla on muita menoja, jotka eivät kuulu perustoimeentulotukeen ja joihin tarvitset täydentävää tai ehkäisevää tukea. Kela voi pyynnöstäsi siirtää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksesi liitteineen kunnan käsiteltäväksi.
Jos sinulla on jo Kelan antama päätös perustoimeentulotuesta, hae täydentävää ja ehkäisevää tukea suoraan kunnasta.
Kela ja kunta tekevät yhteistyötä tilanteesi mukaan
Jos sinulla tai perheelläsi on tarvetta keskustella Kelan työntekijän kanssa perustoimeentulotukeen liittyvistä asioista, ota yhteyttä Kelan palvelunumeroon 020 692 207 tai Kelan palvelupisteeseen. Palvelutilanteessa sinulle voidaan tarvittaessa varata aika. Halutessasi voit itsekin varata ajan asiakaspalveluun.
Onko sinulla tai perheelläsi tarvetta keskustella henkilökohtaisesti sosiaalihuollon ammattihenkilön kanssa? Näissä tilanteissa Kela voi pyynnöstäsi välittää tietoja kuntasi sosiaalitoimistoon. Voit myös itse olla yhteydessä kunnan sosiaalitoimistoon.
Kela voi toimittaa tietojasi kunnan sosiaalitoimistoon sosiaalihuollon tuen tarpeen arvioimiseksi, lastensuojelutarpeen selvittämiseksi tai ikääntyneen henkilön tuen tarpeen selvittämiseksi. Lisäksi alle 29-vuotiaan nuoren yhteys- ja yksilöintitietoja voidaan luovuttaa kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten, jos Kelassa arvioidaan, että nuori tarvitsee tukea päästäkseen palvelujen tai muun tuen piiriin.
Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja suoraan kunnan sosiaalihuollon viranomaisilta.
Kelalla on oikeus luovuttaa tilastointia varten välttämättömiä perustoimeentulotukea koskevia yleisiä tietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Kiireelliset tilanteet
Jos tarvitset toimeentulotukea kiireellisesti, ole yhteydessä Kelan palvelupisteeseen tai palvelunumeroon 020 692 207. Kela käsittelee kiireelliseksi arvioidut hakemukset viimeistään toisena arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos tarvitset toimeentulotukea esimerkiksi Kelan aukioloaikojen ulkopuolella, kunta voi harkintansa mukaan myöntää sinulle ehkäisevää tukea ennen kuin olet saanut Kelasta perustoimeentulotukipäätöksen.
Täydentävä ja ehkäisevä tuki kunnasta
Jos sinulla on erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei kata, kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Ankkuritoiminta
Pääpoliisiaseman Ankkuri-toiminta
Poliisi ankkuri.tukara.lounais-suomi@poliisi.fi
Sosiaalityöntekijä 040 6341 569
Sairaanhoitaja 040 6280 435
Sosiaaliohjaaja 044 9072 803
Ankkuritoiminnassa poliisi sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset työskentelevät alle 18-vuotiaiden rikoksen tekijöiden ja uhrien kanssa. Ankkurissa työskennellään myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kanssa. Ankkuritoiminnan tehtävänä on myös radikalisoitumisen ennaltaehkäisy.
Ankkuri-tiimin asiakkuus ei vaadi rikosilmoitusta. Yhteydenottaja voi olla nuori itse, vanhempi, koulu tai muu viranomainen.
Vastuuhenkilö:
Kaarina Katas, Johanna Aaltonen
Puhelin:
02 330 000
Sosiaalipäivystys
Sosiaalipäivystys
Sosiaalipäivystys vastaa Sauvolaisten sekä kunnassa oleskelevien lasten, nuorten ja muiden ikäryhmien kiireelliseen sosiaalipalveluiden tarpeeseen. Yksikössä otetaan vastaan ja käsitellään lastensuojeluilmoituksia sekä sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja ja ilmoituksia.
Virka-aikana arkisin klo 8.00 – 16.00
p. 050 4720614 tai
p. 050 347 8762
Virka-ajan ulkopuolella klo 16.00 – 8.00
Turun sosiaalipäivystys p. 02 2626 003 tai hätäkeskus p. 112
Sosiaalipäivystys palvelee koko Varsinais -Suomen maakuntaa kaikenikäisiä kiireellisten sosiaalipalveluiden tarpeessa olevia.
Sosiaaliasiamiespalvelut
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, OY VASSO AB, tuottaa Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 §:n mukaiset sosiaaliasiamiespalvelut seuraavien kuntien ja kaupunkien alueilla: Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa antava. Asiamies ei tee päätöksiä tai myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies voi toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa.
Sosiaalimiehen tehtävänä on:
· neuvoa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä
· toimia mahdollisena sovittelijana asiakkaan ja palvelun tuottajan välillä
· avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä
· tiedottaa asiakkaan oikeuksista
· seurata asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutumista ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle
· osallistua sellaisille valvonta- ja ohjauskäynneille, jotka perustuvat aluehallintoviraston määräykseen, tai joihin liittyy erityistä huolta asiakasturvallisuudesta.
Yhteystiedot
Sosiaaliasiamiehenä toimii Kati Lammi, OTM
Asiakasyhteydenotot vain puhelimitse 050 559 0765
Puhelinaikoina: ma klo 12-14 ja ti-to klo 9-11,
pe ei puhelinaikaa.
Ei yhteydenottoja tekstiviesti- tai muita pikaviestejä käyttäen, eikä Vasson muiden puhelinnumeroiden kautta.
Postiosoite on Oy Vasso Ab/sosiaaliasiamies, Läntinen Pitkäkatu 21-23 E, 4. krs., 20100 Turku.
Asiamies ei vastaa asiamiehelle etunimi.sukunimi(at)vasso.fi tulleisiin asiakkaan lähettämiin sähköposteihin takaisin suojaamattomassa sähköpostissa tietoturvasyistä. Salassa pidettäviä asiakkaan henkilökohtaisia tietoja ei tule välittää sähköpostilla. Asiointi sähköpostilla asiakkaan kanssa on mahdollista vain Suomi.fi-viestien kautta.
Sosiaaliasiamieheen voi ottaa yhteyttä myös Suomi.fi-viestien avulla. Viestien käyttö on turvallista, koska kaikki viestit ja niiden liitetiedostot kulkevat salattuina tietoturvallista reittiä pitkin. Käyttäjä tunnistetaan vahvalla tunnistautumisella. Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä.
Ohje viestin lähettämiseen:
1. Tunnistaudu viesteihin.
2. Valitse Kirjoita viesti.
3. Kirjoita viestin vastaanottajaksi ”Sosiaali- ja potilasasiamies – Sauvo (Sosiaalialan osaamiskeskus Vasso)”
4. Kirjoita vastaanottajan palveluksi tai asiaksi ”Sosiaali- ja potilasasiamies”.
5. Kirjoita viestin aihe, viestisi ja lisää mahdolliset liitetiedostot.
6. Valitse Lähetä viesti.
Tapaamisista sovitaan erikseen. Tapaamiset voidaan järjestää asiakkaan kotikunnassa.
Täältä löydät lisätietoa ja apua omaan hyvinvointiisi liittyen
Terveyskylä omapolku
Terveyskylän Omapolku on terveyden- ja sosiaalihuollon digitaalinen palvelukanava. Omapolulta löydät sinulle avatut digihoitopolut ja kaikille avoimet omahoito-ohjelmat. Kun olet potilaana digihoitopolulla, terveystietosi ja hoito-ohjeesi kulkevat aina mukana.
Mielenterveys
Tue mielen hyvinvointia omahoitojen avulla. Löydät apua esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen tai alkoholin liikakäyttöön. Voit työskennellä vointisi parantamiseksi omaan tahtiisi, missä ja milloin vain.
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/Pages/default.aspx
