Ruoppaus ja vesikasvien niitto

Jos ranta on niin matala, että sen käyttö uimiseen, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön on hankalaa, voi yksi keino sen kunnostamiseksi olla ruoppaaminen. Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella huolellisesti.

Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan.

Ruoppaustoimenpiteistä voi aiheutua myös arvaamattomia haittavaikutuksia: veden samentumista, ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueiden tuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista.

Pienimmästäkin ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen ennen toimenpiteen aloitusta. Tilavuudeltaan 500 m3 tai tätä suuremmat ruoppaukset vaativat aina vesilain mukaisen luvan.

Ilmoitus vesirakennustyöstä
Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ruoppaaja vastaa itse kaikista ruoppauksen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, joten ruoppausta suunniteltaessa on tarpeen kysyä neuvoa asiantuntijoilta ja käyttää työssä ruoppaukseen perehtynyttä urakoitsijaa.

Ruoppauksesta kannattaa myös aina keskustella rajanaapurien, vesialueen omistajan, vesialueen osakaskunnan sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Ruoppaustyön ajankohta

Samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpompaa. Isommat ruoppaukset on suositeltavaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kantavat kaivumassojen kuljetuskaluston.

Vesikasvien poisto

Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja rantamaisemaa sekä tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua ehkäisemällä aallokosta ja virtauksista aiheutuvaa rantojen eroosiota sekä pidättämällä valuma-alueelta ja järven pohjasta järviveteen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Pienimuotoisia kunnostustöitä on syytä tehdä aina keväisin, kun rantaan ajautuu talven jälkeen kasvilauttoja ja muuta jätettä. Tällaiset jätteet kannattaa poistaa vedestä ja kompostoida maalle.

Järven rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai muulla tavoin poistamaan vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan myös parantaa veden virtausta sekä kohentaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita.

Ohjeita ranta-alueiden hoitoon -opas

Kun suunnittelet vesikasvien niittoa tai poistoa

  • Ota yhteyttä naapureihin, vesialueen omistajaan ja kunnan ympäristösihteeriin

  • Käytä asiantuntijaa arvioidessasi sopivaa poistotapaa ja ajankohtaa

  • Selvitä sopiva käyttötapa tai läjityspaikka poistetulle kasvimateriaalille

  • Selvitä onko kunnostettavaksi tarkoitetulla alueella tai sen läheisyydessä erityisiä luontoarvoja tms. tai vedenkäyttöä, joka tulisi ottaa huomioon ennen niittoa

  • tee kirjallinen "ruoppausilmoitus" -lomakkeella asiasta alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai kunnan ympäristöviranomaiselle